Tekijä: Irene Roivainen

Luottamushenkilö ei ole viikonloppunakaan vapaa tehtävistään. Pauli on jo ehtinyt lukea lehdet, enen kuin herään ja varoittaa, etten vetäisi kahvia väärään kurkkuun, sillä Tamperelaisen Rieväkylän Ritulta on tullut henkilökohtaista palautetta. Ei auta kuin heti aamutuimaan ryhtyä kirjoittamaan vastinetta lehteen.

Ritu spekuloi ja osuu harhaan

Vaikka Rieväkylän Ritu näyttää olevan jonkin verran perillä kaupunginhallituksen käymistä keskusteluista, häneltä jää huomaamatta olennaisin kh:n päätöksessä. Ensimmäistä kertaa kaikki poliittiset ryhmät, kokoomus ja demarit mukaan lukien, esittävät suoraa kansanvaalia.

Tampereen ei ole syytä lähteä uuteen kokeiluun siksi, että meillä on jo meneillään oman mallimme kokeilu. Ja kun sittemmin on käynyt ilmi, ettei kokeiluun ole ilmoittautunut muitakaan kuntia, on nyt vain kiirehdittävä varsinaista lakimuutosta. Tampereen kaupunki neuvottelee asiasta ministeri Kiviniemen kanssa aivan lähiaikoina.

Nykyisessä mallissa kansa valitsee valtuuston ja valtuusto pormestarin. Ritun ajatus, että eniten ääniä saanut ehdokas saisi automaattisesti pormestarin paikan, ei saanut suurempaa kannatusta viime kunnallisvaalien alla. Kun asiaa tiedusteltiin pormestariehdokkailta, edustin ainakin itse näkemystä, että pormestarin on nautittava koko valtuuston luottamusta. On hyvä muistaa, että viime kunnallisvaaleissa eniten ääniä sai Marjatta Stenius-Kaukonen (vas.), joka ei ollut pormestariehdokkaana.

Tietooni ei ole tullut, että sopimuksia olisi tehty tulevien vaalien varalle. Ritun spekulaatiot ovat vailla katetta ja loukkaavat sitä yhteistyötä, josta nyt on orastavia merkkejä valtuustosopimuksessa mukana olevien ryhmien välillä.

IRENE ROIVAINEN

 

kaupunginvaltuuston pj. (vihr.)

Valtuuston asukasilta keräsi eilen illalla Tammelan palvelukeskukseen kuusikymmenpäisen yleisön. Olemme kehittäneet illan konseptia vieläkin kansalaislähtöisempään suuntaan niin, että tilaisuudessa yleisön ja valtuutettujen puheenvuorojen ohella kuuluu myös alueellisten Alvarien edustajien ääni. Eilen eteläisen Alvarin terveiset koskivat kouluverkkoselvitystä. Viimeviikkoinen suunnittelujaoston linjaus ei tyydytä kaikkia osapuolia, vaan järvensivulaiset ja hyhkyläiset ajavat edelleen 1-6.-luokkien säilyttämistä kouluillaan. Sujan linjaus on huomattava parannus pohjaesitykseen, jossa pienten lasten koulut olisivat säilyneet vain 1-2.-luokkaisina. Lapsilähtöisyys näkyy siinä, että päivähoitoikäisten ja pienten alakouluikäisten 1.-4-luokkalaisten palvelut ovat kodin lähellä. Asian lopulliset päätökset tehdään lautakunnissa helmikuun aikana. Hyhkylle ja Järvensivulle on viime keväänä luvattu säilyttää koulu, pitäisikö tämä erityisasema huomioida?  Henkilökohtaisesti olen edelleen paikallisuuden huomioimisen ja joustavuuden kannalla, mutta huomattava on, että siirtymäaikaa on sujankin esityksessä kuitenkin vuoteen 2013 saakka. Valtuustosopimuksessa mukana olevat ryhmät neuvottelevat vielä asiasta, myös Hervannan lukiosta neuvotellaan vielä. Olen lähiölukioiden lakkauttamista vastaan ja mielestäni Hervannan lukiota pitäisi kehittää Ammattiopiston yhteydessä. Kouluverkkoasia on niin suuri kokonaisuus, että valtuuston pitäisi päättää siitä. Nyt johtosääntöä on tulkittu niin, että asia kuuluu lautakunnalle; yksittäisten koulujen lakkauttamisen osalta toki, mutta isot asiat ovat erikseen. Johtosääntöä on tältä osin tarkistettava jossain vaiheessa.

Tammelan palvelukeskuksessa kun oltiin, esillä olivat myös ikäihmisten asiat. Yleisön joukosta kiinnitettiin valtuutettujen huomiota mm. hälytysajoneuvojen aiheuttamaan häiriöön öiseen aikaan, ikäihmisten kohteluun asiakaspalvelussa, mutta myös kiiteltiin hyvistä palveluista.

Viime viikolla piipahdin pormestarin delegaation mukana Brysselissä Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimiston 10-vuotisjuhlassa. Tutustuimme komission ja Euroopan parlamentin toimintaan ja tapasimme MEPit Ville Itälä ja illanvietossa myös meidän oman Satu Hassimme. Toimistomme tekee selvästi hyvää työtä Hannele Räikkösen tehokkaassa ohjauksessa. Virkistävä reissu kaiken kiireen keskellä.

Keskustelu pormestarin suorasta kansanvaalista jatkuu. Aamulehti julkaisi (AL 22.1.) viime kunnallisvaaleissa ehdolla olleiden pormestarikandidaattien näkemyksiä asiasta. Vastauksista huomaa helposti, ketkä ovat kartalla asiassa, johon kaupunginhallitus otti kantaa: vain harva on.

Media vie keskustelua omaan suuntaansa, eikä ydinsanomaa ole helppoa saada läpi: Tampereen ei ole tarvetta eikä tarkoituksenmukaista lähteä mukaan kaavailtuun kokeiluun, koska Tampere yhä kokeilee omaa pormestarinmalliaan.

Ministeriön haluama kokeilu perustuisi kokeilulainsäädäntöön, Tampereen omana tavoitteena on varsinainen lakimuutos. Kun sitä aikanaan ryhdytään valmistelemaan Tampereen mallin on oltava valmistelussa mukana tämän mahdollisen kokeilun tuottamien mallien kanssa.

Pertti Alasen analyyttisen kirjoituksen (AL 23.1.) huomiot ovat arvokkaita, ja avaavat sitä laajempaa keskustelua, jota aikanaan käytiin jo Tampereen pormestarimallia laadittaessa kaupunginjohtaja Jarmo Rantasen aikana ja Kauko Heurun toimiessa selvitysmiehenä. Alasen jutun ydinviesti tähän hetkeen on mielestäni se, että suora vaali muuttaisi olennaisesti ns. Tampereen mallia.

Tähän laajempaan keskusteluun on aika palata, kunhan kaupunginvaltuusto aikaisemman päätöksensä mukaisesti arvioi pormestarimallia ja myös tilaaja-tuottajamallia tämän valtuustokauden lopussa. Silloinkin on vasta kuusi vuotta, puolitoista vaalikautta kokeiltu nykyistä pormestarimalliamme. Se on varsin lyhyt aika.

Jos nyt ilmoittauduttaisiin kokeiluun, joutuisimme miettimään oman mallimme soveltuvuutta suoraan vaaliin ja joutuisimme todennäköisesti tekemään siihen suuria muutoksia. Haasteena on yhdistää Tampereen pormestarimallin valtuuston vahva asema suoraan vaaliin. Realistinen aikataulu lienee se, että pysyvä lakimuutos saataisiin aikaan vuoteen 2016 mennessä.

Hanna Tainio (sd.) on syyttänyt vihreitä takinkäännöstä suoraa pormestarinvaalia koskevassa asiassa. Hanna on väärässä: ensimmäistä kertaa kaupunginhallitus otti yksimielisesti kantaa suoran pormestarinvaalin puolesta. Herätys on tapahtunut nimenomaan suurissa puolueissa, kokoomuksessa ja demareissa. Pormestariehdokkaat toki olivat herttaisen yksimielisiä jo silloin suoran vaalin paremmuudesta, mutta miten on tulkittava Hanna Tainion silloista näkemystä toiseksi parhaasta vaihtoehdosta, että suurin puolue saisi pormestarin paikan. Siis kokoomus ja RKP tänä päivänä? Siis eikö mieli ole muuttunut ja takki kääntynyt?

Olli-Poika Parviaisen ja muiden ryhmä 20 ryhmänjohtajien kirjoitus Aamulehdessä (22.1.) selvitty hyvin tilannetta. Huvittava yksityiskohta kirjoituksessa oli kuitenkin viittaus kaupunginvaltuuston puheenjohtajan position ”seremoniaalisuuteen”. Valtuuston puheenjohtaja on edelleen ”edustuksellisesti kaupungin ykkönen”, jolla on asemaan liittyvää vaikutusvaltaa, mutta tätä on varmaan syytä terävöittää johtosäännössä. Kyllä seremoniaalisuus oli kaukana viime valtuustonkin kokouksessa, kun sai oikein olan takaa vaatia kuria ja järjestystä valtuustosaliin. Persut olivat euforisessa tilassa edellisen illan Ajankohtaisen Kakkosen dokumentin ja tulevan suljetun kokouksen tiimoilta. Naiskollegat salin vasemmalla laidalla hermostuivat puheripuliin ja kokouksen pitkittämiseen ja emerituspuheenjohtaja Seppo Salminenkin jyrähti pulpetistaan. Jouduin ottamaan Persujen ryhmyrin puhutteluun tauolla. Vuosi on ollut uusilla valtuutetuillakin aikaa opetella talon tavoille. Nyt opettelun aika on ohi.

Lausunto pormestarin suoraa kansanvaalia koskevasta lakiesityksestä oli tänään uudelleen kaupunginhallituksen käsittelyssä. Nyt pormestari muutti päätösesitystään ja sisällytti Olli-Poika Parviaisen tekemän ponsiesityksen siihen. Tampere esittää sellaista lakiesitystä, joka mahdollistaa suoran kansanvaalin. Olisi kuvitellut, että päätösesitys olisi kelvannut vasemmistollekin, vaan ei: nyt kokeiluun oltaisiin menossa ehdoitta. Demarileirissä on herätty suoraan demokratiaan, mainio juttu. Mutta kyllä minua hieman ihmetyttää, että kj Rantasen kaudella kehitettyä Tampereen pormestarimallia ei tämän enempää arvosteta. Lakiesitys heijastelee vahvasti kuntajohtajien intressejä: valtaa haluttaisiin takaisin virkamiesjohdolle luottamushenkilöjohdon käsistä.

Uudenvuoden lupausta kokouskiireiden vähentämisestä ei ole kovin helppoa laittaa täytäntöön. Kiireinen viikko päättyi Seutufoorumin seminaariin, jossa käytin päätöspuheenvuoron.

Parin seuraavan kuukauden aikana seutukunnan kunnissa otetaan kantaa rakennemalliin, joka on varsin laaja kokonaisuus, kun siihen on yhdistetty seudullinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, asuntopoliittinen strategia ja ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteet. Tavoitteena on kokonaisvaltainen yhdyskuntasuunnittelu, joka kattaa maankäytön suunnittelun, asumisen, palvelujen ja liikenteen järjestämisen siten, että ennustettu 90 000 asukkaan kasvu voidaan ottaa vastaan kestävän kehityksen mukaisesti ja kasvihuonekaasujen päästöjä vähentäen.

On erittäin tärkeää, että kaikki seudun kunnat sitoutuvat yhteisiin strategisiin tavoitteisiin ja myös sen jälkeen edessä olevaan toimeenpanovaiheeseen. Rakennemalliin sisältyy suuria infrastruktuurihankkeita, kuten esimerkiksi raideliikenteen kehittäminen, johon myös valtion on osallistuttava. Tästä on kuntien ja valtion välille suunniteltuun aiesopimukseen saatava selkeät kirjaukset.

Keskiviikkona kiirehdin töistä suoraan Särkänniemen hallitukseen ja sieltä edelleen Messukylän seurakuntaneuvoston kokoukseen, jossa suurimpana asiana oli Tuomiokapitulin lausuntopyyntö seurakuntajakoa koskevan aloitteen johdosta. Yhteisen kirkkovaltuuston päätös on joiltakin osin ristiriidassa kirkkolain ja kirkkojärjestyksen säännösten kanssa, sillä paikallisseurakuntaa johtavat kirkkoherra ja seurakuntaneuvosto, ei seurakuntayhtymä. Kirkkovaltuutettu Antti Punkari vertasi Aamulehdessä asetelmaa Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden suhteisiin. Itse löydän vertailukohdan lähempää, seutuhallinnosta, jossa päätöksentekojärjestelmä on sellainen, että seutuhallitus ei voi päättää yksittäisten kuntien puolesta asioita. Messukylän seurakuntaneuvostossa löysimme yhteisymmärryksen kirjaamalla lausuntoon, että meillä on hyvin erilaisia näkemyksiä seurakuntajaosta. Henkilökohtaisesti ymmärrän rakenteiden muutostarpeen, mutta en hyväksy menettelytapoja, jossa – laillisuutta hipoen – kävellään paikallisseurakuntien päätösten yli.

Kokoomuksen ja RKP:n ryhmänjohtaja Riitta Koskinen on tehnyt analyysin kaupunginvaltuutetuista (http://www.riittakoskinen.net/blogi/). Kuvaukset ovat osuvia ja ne paljastavat, että Riitan pehmeän kuoren alla on tarkka havainnoija, rohkea mielipiteenesittäjä ja terävä kynänkäyttäjä.

Huomenna kaupunginhallitus ottaa kantaa suoraan pormestarinvaaliin. Vihreiden ryhmänjohtaja Olli-Poika Parviainen esitti viime kokouksessa pontta päätösesitykseen: ”Tampereen tavoitteena on toteuttaa sellainen suora pormestarinvaali, joka on pormestarin aseman osalta yhteensopiva Tampereen nykyisen hallintomallin kanssa”, mutta asia jäi silloin pöydälle. Saapa nähdä, millainen päätös syntyy huomenna.