Vuoden alkaessa

Uusi vuosi on vaihtunut suhteellisen levollisesti, vain pari kaupunginhallituksen kokousta takana. Uuden vuoden päivänä kävin tervehtimässä synnytysosastolla vuoden ensimmäistä tamperelaisvauvaa ja hänen vanhempiaan. Itse tein uudenvuodenlupauksen, että – mottoni mukaan – kiirehdin hitaasti. Se merkitsee sitä, että menoja on karsittava, sanottava ”ei” monille tarjouksille. Viime vuosi meni totutellessa valtuuston puheenjohtajan saappaisiin, tulevan vuoden uskon pääseväni jo helpommalla.

Minulla oli eilen illalla suuri ilo ja kunnia avata Timo-Olavi Jalkasen valokuvanäyttely ”Unelma – The Dream” Tampere-talossa. Se puhuu pysähtymisen ja hiljaisuuden puolesta. Käykääpä tutustumassa koskettaviin töihin. Näyttelyn esittely löytyy oheisen linkin kautta:

http://www.databooks.com/libretto/

Lauantai-iltana jälleen Tampere-talossa. Soud of Musicin jälkeen teen toisen lupauksen tälle vuodelle: enemmän kulttuuria, vähemmän kokouksia! Maria Lund on ihastuttava Maria, luonnonlapsi, joka ei sopeudu kivutta luostarilaitoksen normeihin  (sanoo nimimerkki ”Luterilaisessa luostarissa kasvanut”).

JOULULOMALLE

Viimeiset kokoukset on pidetty ja joululoma alkanut. Takana on 14 kaupunginvaltuuston kokousta, joissa tänä vuonna istuttiin yhteensä yli 70 tuntia. Kun päälle laskee vielä jokaviikkoiset kaupunginhallituksen kokoukset, ryhmäkokoukset ja muut valtuustonpuheenjohtajan velvollisuudet ja luottamustoimet, on vain huokaistava helpotuksesta, että hengissä ollaan.

Kaupunginhallitus käytti otto-oikeutta ja palautti alueellisten sosiaaliasemien alasajopyrkimykset uudelleen valmisteltavaksi lautakuntaan. Lautakunnan päätös oli valtuustosopimuksen vastainen, ja kun vihreät olivat lausekkeen aikoinaan sopimukseen saaneet, sitä puolustettiin loppuun asti. Hyvä me!

Keskittämistä vastaan äänestettiin myös kirkkovaltuustossa. Tehokkuutta tavoitteleva managerialismin henki on tarttunut seurakuntienkin keskushallintoon. Muutoksia seurakuntajaoissa on varmasti tehtävä, mutta ei väkivalloin vastoin seurakuntaneuvostojen tahtoa. Vastustin Yhteisen kirkkoneuvoston esityksiä ihan jo menettelytapasyistä. Joku tokaisi ohimennen – ehkä toiminnastani yllättyneenä – että tulen tukeneeksi tällä tavoin konservatiivisia näkemyksiä. Jos paikallisseurakuntien ja paikallisen päätöksenteon ja toiminnan puolustaminen on konservatiivisuutta, ilmoittaudun välittömästi konservatiiviksi. Päätösesitys olisi kaventanut luottamushenkilöiden sananvaltaa seurakunnissa ja keskittänyt virat yhtymään. Onneksi tältä osin saatiin muutos valtuustossa aikaan, eikä YKN:n esitykset menneet muutoinkaan sellaisenaan läpi. Onneksi nämäkin linjaukset tutkitaan vielä tarkkaan tuomiokapitulissa, josta selvitysmies laitetaan asialle. Äänestykset ja eriävät mielipiteet kertonevat jo sellaisenaan paljon.

Mutta nyt on aika vaihtaa joulukanava päälle myös omassa päässä. Iloitsen siitä, että perhe on koolla. Tyttäremme Vilja on auttanut jouluvalmisteluissa niin, että tuntuu, ettei ole edes tavanomaista kiirettä. Tavarataivaan asemesta keskitymme lepoon, lomaan ja yhdessäoloon. Kun kuusi tuodaan tänä iltana olohuoneeseen, ikkunaan sytytetään joulutähti ja seimiasetelma nostetaan pöydälle alkaa joulu meilläkin.

Hyvää Joulua!

Puhe kaupunginvaltuutetuille 16.12.2009

Hyvät valtuutetut, virkahenkilöt, median edustajat ja yleisö lehterillä ja radioiden äärellä.

Takanamme on työtäyteinen valtuustovuosi. Aluksi hieman perinteisiä kokoustilastoja. Tänään pitämämme kokous on uuden valtuuston 14. kokous. Tilastojen mukaan kokoukset ovat kestäneet ennen tämän päivän kokousta yhteensä 67 h 16 minuuttia, mikä on huomattavasti pidempään kuin aikaisempina vuosina (runsas 10 t enemmän). Keskimäärin kokoukset kestivät tänä vuonna 5 h 36 min. Tästä voi päätellä ainakin sen, että kokouspalkkioiden leikkaaminen keväällä (yli 3 t kestävien kokousten osalta kertakorotus) ei ole ainakaan lyhentänyt kokouksia. Havaintojeni mukaan myöskään pyöröovi ei ole heilunut kovin tiuhaan kolmen – neljän tunnin kokoustamisen jälkeen. Esityslistalla on ollut varsin isoja asioita, tämä näkyy kokousten kestossa.

Muitakin tulkintoja tilastoista voi tehdä. Ns. hallitus-oppositio -asetelma näkyy mm. kyselytuntien sisällössä ja siinä, että äänestyksiä on ollut suhteellisen tiheään, 60 (päätöksiä parisensataa, toki monet talousarviokokouksessa) ja ehkä myös puheenvuorotilastoissa.

 

Joku edeltäjistäni on arvioinut tässä puheenjohtajan katsauksessa valtuuston työskentelyä kouluarvosanoin. En halua sellaista arvioita tehdä, vaikka olenkin yliopisto-opettaja, sillä koululuokaksi tämä 67 valtuutetun joukko on liian sekalainen seurakunta ja sitä paitsi ylittää kaikki ryhmäkoon rajat.

Kaupunginvaltuusto on pikemminkin kreikkalainen tori, agora, jossa vapaat kansalaiset – onneksi nykyään eivät vain miehet, vaan myös naiset – kokoontuvat keskustelemaan keskenään. Kun joskus kuulee moitittavan puheen paljoutta valtuustosalissa, on muistettava, että politiikassa puhe on teko ja valta tilaaja – tuottaja -mallissa on aiempaa enemmän ”neuvottelevaa valtaa”. Tällaiselle neuvonpidolle valtuustonkokous on oikea areena. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna valtuusto on mielestäni toiminut hyvin: puheenvuoroja on käytetty aktiivisesti, replikointi on lisännyt vuoropuhelua ja keskustelu on ollut pääsääntöisesti hyvää tasoa.

Myös siirtyminen sähköiseen kokouskäytäntöön vaikuttaa sujuneen suhteellisen hyvin, mutta on se tuottanut myös omat hankaluutensa, esimerkiksi massiivisten liiteaineistojen suhteen. Monipuolisen liitemateriaalin tallentamisen osalta meille on luvassa ensi vuonna opastusta Looran parempaan hyödyntämiseen.

Vuoden loppupuolella solmittu valtuustosopimus on iso haaste siinä mukana oleville ryhmille. Edessä on suuria ratkaisuja niin kaupungin talouden, toimintamallin kuin palveluverkostojenkin osalta. Myös seudullinen rakennemalli ja liikennejärjestelmä tulevat heti alkuvuodesta päätöskäsittelyyn. Toivon, että voimme tulevana vuonna keskittyä rakentavaan yhteistyöhön ja aitoon ymmärtämiseen yli puoluerajojen.

Haluan kiittää valtuutettuja kuluneen vuoden työpanoksesta. Olemme istuneet valtuuston kokouksissa – tämä ilta mukaan lukien – yli 70 tuntia. Kokouksiin valmistautumisineen ja muine edustuksineen eri luottamushenkilötasoilla se on huomattava satsaus teiltä kaikilta. Kiitos teille siitä. Kiitos myös kärsivällisyydestänne ja tuestanne, jota olen saanut uutena puheenjohtajana kokea. Erityisesti halua kiittää valtuuston varapuheenjohtajia, pormestari Niemistä, apulaispormestareita ja valtuustoryhmien puheenjohtajia hyvästä yhteistyöstä.

Lisäksi haluan kiittää virkamiesten hyvää valmistelutyötä; ilman hyvää hallintoa ei tehdä myöskään hyviä päätöksiä. Erityisesti haluan kiittää tämän pöydän takana istuvia henkilöitä (Ritva Salisma, Jouko Aarnio, Tuire Nyyssönen ja Merja Mäkinen) korvaamattomasta avusta puheenjohtajan työssä. Ilman heitä kokoukset eivät yksinkertaisesti sujuisi.

Kiitos median edustajille kokousten aktiivisesta seuraamisesta. Olemme pyrkineet pitämään paitsi varsinaiset kokoukset, myös tiedonantotilaisuudet avoimina tiedotusvälineille. Medialla on tärkeä rooli ja vastuu ei vain päätöksenteon sisältöjen vaan myös niiden prosessien kuvaamisessa.

Kiitokset myös aktiiviselle yleisölle lehterillä ja radioiden äärellä.

Toivon teille kaikille levollista Joulun aikaa ja voimia tulevalle vuodelle.

Sosiaaliasemien alasajo

Sain alkuillasta tekstarin Janhusen Merviltä terveyden ja toimintakyvyn lautakunnan kokouksesta: ”Sekä pöydälle pano että päätösesitys hävittiin 8-3.” Mervi sai tukea vain Emmanuel Enehiltä (vihr.) ja Elli-Maija Pölläseltä (vas,).

Lautakunnan syyskuussa torppaama aikuissosiaalityön keskittämisesitys meni sittenkin läpi, kun virkamiehet eivät ottaneet päätöstä eikä valtuuston linjausta kuuleviin korviinsa, vaan jatkoivat keskittämisen valmistelua. Luottamushenkilöiden päätösten yli käveltiin mennen tulleen. Tilat on jo vuokrattu ja henkilöstöjärjestelyihin ryhdytty. Tässä näkyi tilaaja-tuottajamallin sekavuus. Tuotantopuoli keskitti jo omilla päätöksillään sosiaalityön organisaatiota ennen kuin tilaajalautakunta ehti käsitellä palveluverkkoa.

Konkreettisesti asia tarkoittaa sitä, että kuudesta sosiaaliasemasta kolme lakkautetaan: Kaukajärvi, Linnainmaa ja Tammela. Ja tämä vain 200 000 euron tähden.

Yritimme valtuustoryhissä viimeiseen asti saada asiaa kaupunginhallituksen suunnittelujaoston ratkaistavaksi ennen lautakuntakäsittelyä, koska esitetty muutos poikkeaa niin paljon taannoisesta Palveluverkkosuunnitelmasta. Pormestari on luvannut ottaa asian sujan listalle, mutta vain tiedoksi.

Tarinan opetus: 1. virkamiehet jyräävät sen kun ehtivät ja 2. kokoomus ja demarit löytävät aina toisensa, kun on kysymys keskittämisestä.

Pieni toivon pilke on siinä, että lautakunta hyväksyi ponnen, että päätöksen sosiaaliset vaikutukset arvioidaan. Mielestäni ne olisi pitänyt arvioida ennen toimenpiteisiin ryhtymistä, eikä vasta jälkikäteen, mutta tänään virkamiehet veivät ja apulaispormestari ja lautakunta vikisivät.

Lue Mervin kokousterveiset osoitteesta http://aamulehdenblogit.ning.com/profile/MerviJanhunen

Juhlapuhe itsenäisyyspäivän juhlassa

HYVÄT TAMPERELAISET

Tänään on kulunut tasan 92 vuotta siitä päivästä, kun Suomen Tasavallan Eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen ja Suomi sai itsenäisyytensä.

Tällä paikalla – Tampereen keskustorilla – on oma tärkeä merkityksensä Suomen itsenäisyyden saavuttamisessa. Lukihan runoilija Kössi Kaatra tältä parvekkeelta suurlakon aikaan marraskuussa 1905 punaiselle paperille painetun niin sanotun Punaisen julistuksen, jossa laajat kansalaispiirit vaativat yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, mikä sitten toteutuikin Suomessa vuonna 1906.

Itsenäisen Suomen alkutaival oli raskas. Yhteiskunnalliset jännitteet ja sosiaalinen eriarvoisuus johtivat veriseen sisällissotaan vuonna 1918.. Tampere oli näiden tapahtumien keskeinen näyttämö. Me seisomme nyt paikalla, jossa punaisten ja valkoisten ratkaisevat taistelut käytiin huhtikuussa 1918.

Kansalaissodan jälkeiset vuodet olivat raskasta aikaa. Kaupunki oli raunioina, mutta vielä enemmän raunioina olivat kaupunkilaisten sielut. Sisällissota löi sukupolvien ajaksi leimansa perheiden ja sukujen elämään.

On sanottu, että vasta talvisota eheytti sisällissodassa jakaantuneen kansan puolustamaan maamme itsenäisyyttä. Me muistamme tänään kiitollisina niiden miesten ja naisten taistelua, joiden ansiosta Suomi säilytti itsenäisyyden.

Sotien jälkeen alkoi hyvinvointivaltion rakentamisen aika. Hyvinvointivaltio on paremminkin hyvinvointikunta – niin neuvolat, päivähoito, peruskoulu, terveydenhoito kuin vanhustenhoitokin perustuvat kuntien järjestämiin palveluihin.

Hyvinvointiyhteiskunnan luomisessa koulutus on ollut avainasemassa. Osaamisesta on tullut 2000-luvulle tultaessa niin Suomen kuin Tampereen kasvun tärkein tekijä.

Olen varma että näin on tulevaisuudessakin. Suomi menestyy vahvan osaamisen ja koulutuksen perustalla. Investoinnit tiedon kasvuun ovat tänään yhtä tärkeitä elleivät tärkeämpiä kuin investoinnit materiaaliseen kasvuun.

Hyvät tamperelaiset!

Vaikka taloudellinen taantuma koettelee tällä hetkellä koko Suomea, ovat monet asiat edelleen hyvin niin koko valtakunnassa kuin tässä kaupungissakin. Taloudellisesti kuulumme edelleen kehittyneimpien maiden joukkoon maailmassa, koulutustasomme on OECD-maiden huippua ja sosiaaliturvamme on korkeaa pohjoismaista tasoa.

Kuitenkaan hyvinvointi ei aina jakaudu tasaisesti, vaan keskellämme on paljon aineellista ja henkistä hätää. Vientiteollisuuden romahtaminen näkyy Tampereella valtakunnan keskiarvoa korkeampina työttömyyslukuina. Monissa kodeissa tämä merkitsee juuri nyt huolta ja näköalattomuutta. Myös vanhusten ja lasten ja nuorten asema kaipaa erityistä huomiotamme. Liian moni vanhus, lapsi ja nuori joutuu pärjäämään yksin. Sotasukupolvi sanoi ”Veljeä ei jätetä”. Yhteiskunnan on pidettävä huolta niistä kansalaisistaan, jotka eivät omin voimin pärjää ja uhkaavat syrjäytyä. Tämän lisäksi voisimme jokainen tänään luvata pitää huolta toinen toisistamme.

Tampere on viettänyt tänä syksynä 230-vuotisjuhlavuottaan. Tässä ajassa kaupunki on kasvanut parin sadan asukkaan kaupungista 210 000 asukkaan kaupungiksi. Uudessa kaupunkistrategiassa kasvun visio jatkuu entistä voimakkaampana.

Koko Tampereen seutu on yksi Suomen voimakkaimmin kasvavia kaupunkiseutuja. Tekeillä olevassa kaupunkiseudun rakennemallissa varaudutaan ottamaan vastaan 90 000 uutta asukasta Tampereen seudulle, ja Tampere sitoutuu ottamaan vastaan noin puolet tästä kasvusta. Tämä edellyttää ekologisesti kestäviä ratkaisuja, kuten joukko- ja raideliikenteen määrätietoista kehittämistä, kaupunkirakenteen tiivistämistä ja uuden asutuksen keskittämistä joukkoliikennereittien varrelle. Ilmastonmuutoksen torjumisessa tarvitsemme osaamista ja uusia innovaatioita. On kehitettävä puhdasta teknologiaa, vähennettävä päästöjä ja siirryttävä uusiutuviin energialähteisiin. Tässä on suuri haaste niin tutkimukselle, yritysten tuotekehittelylle kuin meille tavallisille kuluttajille. Myös kuntien tulee ottaa ilmastonmuutos aiempaa voimakkaammin huomioon päätöksenteossa.

Tulevaisuudessa kansainvälisyyden merkitys kasvaa entisestään niin koulutuksessa, kulttuurissa, yritystoiminnassa kuin työvoiman hankinnassakin. Meidän on Suomessa ja Tampereella oltava avoimia ottamaan vastaan maahanmuuttajia ja rakentamaan monikulttuurista yhteisöllisyyttä.

Hyvät tamperelaiset!

Suomen itsenäisyys ei menetä merkitystään globalisoituvassa maailmassa. Itsenäisyys merkitsee tänäänkin – aivan samoin kuin 92 vuotta sitten – vapaata isänmaata, omaa äidinkieltä ja kansallista kulttuuria. Kansakuntamme rauhallinen ja turvallinen kehitys edellyttää kestävää kehitystä niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ekologisestikin. Rauha ei ole vain sodan puuttumista, vaan voimavarojen ja hyvinvoinnin tasa-arvoista jakautumista kansalaisten ja kuntalaisten kesken.

Kun henkilökohtaisesti edustan onnellista rauhanajan sukupolvea, jonka omilla vanhemmillakaan ei ole omakohtaisia sotakokemuksia, tuntuma sota-ajan todellisuuteen välittyy erilaisten kerrottujen kokemusten kautta. Meidän on muistettava ja muistutettava tulevia sukupolviakin siitä, että itsenäisyys ja rauha eivät ole itsestään selviä asioita, vaan jatkuvan työn tulosta.

Toivotan kaikille tamperelaisille mitä parhainta itsenäisyyspäivää.

Kohottakaamme kolminkertainen eläköön huuto juhlivalle isänmaallemme!