HYVÄT TAMPERELAISET
Tänään on kulunut tasan 92 vuotta siitä päivästä, kun Suomen Tasavallan Eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen ja Suomi sai itsenäisyytensä.
Tällä paikalla – Tampereen keskustorilla – on oma tärkeä merkityksensä Suomen itsenäisyyden saavuttamisessa. Lukihan runoilija Kössi Kaatra tältä parvekkeelta suurlakon aikaan marraskuussa 1905 punaiselle paperille painetun niin sanotun Punaisen julistuksen, jossa laajat kansalaispiirit vaativat yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, mikä sitten toteutuikin Suomessa vuonna 1906.
Itsenäisen Suomen alkutaival oli raskas. Yhteiskunnalliset jännitteet ja sosiaalinen eriarvoisuus johtivat veriseen sisällissotaan vuonna 1918.. Tampere oli näiden tapahtumien keskeinen näyttämö. Me seisomme nyt paikalla, jossa punaisten ja valkoisten ratkaisevat taistelut käytiin huhtikuussa 1918.
Kansalaissodan jälkeiset vuodet olivat raskasta aikaa. Kaupunki oli raunioina, mutta vielä enemmän raunioina olivat kaupunkilaisten sielut. Sisällissota löi sukupolvien ajaksi leimansa perheiden ja sukujen elämään.
On sanottu, että vasta talvisota eheytti sisällissodassa jakaantuneen kansan puolustamaan maamme itsenäisyyttä. Me muistamme tänään kiitollisina niiden miesten ja naisten taistelua, joiden ansiosta Suomi säilytti itsenäisyyden.
Sotien jälkeen alkoi hyvinvointivaltion rakentamisen aika. Hyvinvointivaltio on paremminkin hyvinvointikunta – niin neuvolat, päivähoito, peruskoulu, terveydenhoito kuin vanhustenhoitokin perustuvat kuntien järjestämiin palveluihin.
Hyvinvointiyhteiskunnan luomisessa koulutus on ollut avainasemassa. Osaamisesta on tullut 2000-luvulle tultaessa niin Suomen kuin Tampereen kasvun tärkein tekijä.
Olen varma että näin on tulevaisuudessakin. Suomi menestyy vahvan osaamisen ja koulutuksen perustalla. Investoinnit tiedon kasvuun ovat tänään yhtä tärkeitä elleivät tärkeämpiä kuin investoinnit materiaaliseen kasvuun.
Hyvät tamperelaiset!
Vaikka taloudellinen taantuma koettelee tällä hetkellä koko Suomea, ovat monet asiat edelleen hyvin niin koko valtakunnassa kuin tässä kaupungissakin. Taloudellisesti kuulumme edelleen kehittyneimpien maiden joukkoon maailmassa, koulutustasomme on OECD-maiden huippua ja sosiaaliturvamme on korkeaa pohjoismaista tasoa.
Kuitenkaan hyvinvointi ei aina jakaudu tasaisesti, vaan keskellämme on paljon aineellista ja henkistä hätää. Vientiteollisuuden romahtaminen näkyy Tampereella valtakunnan keskiarvoa korkeampina työttömyyslukuina. Monissa kodeissa tämä merkitsee juuri nyt huolta ja näköalattomuutta. Myös vanhusten ja lasten ja nuorten asema kaipaa erityistä huomiotamme. Liian moni vanhus, lapsi ja nuori joutuu pärjäämään yksin. Sotasukupolvi sanoi ”Veljeä ei jätetä”. Yhteiskunnan on pidettävä huolta niistä kansalaisistaan, jotka eivät omin voimin pärjää ja uhkaavat syrjäytyä. Tämän lisäksi voisimme jokainen tänään luvata pitää huolta toinen toisistamme.
Tampere on viettänyt tänä syksynä 230-vuotisjuhlavuottaan. Tässä ajassa kaupunki on kasvanut parin sadan asukkaan kaupungista 210 000 asukkaan kaupungiksi. Uudessa kaupunkistrategiassa kasvun visio jatkuu entistä voimakkaampana.
Koko Tampereen seutu on yksi Suomen voimakkaimmin kasvavia kaupunkiseutuja. Tekeillä olevassa kaupunkiseudun rakennemallissa varaudutaan ottamaan vastaan 90 000 uutta asukasta Tampereen seudulle, ja Tampere sitoutuu ottamaan vastaan noin puolet tästä kasvusta. Tämä edellyttää ekologisesti kestäviä ratkaisuja, kuten joukko- ja raideliikenteen määrätietoista kehittämistä, kaupunkirakenteen tiivistämistä ja uuden asutuksen keskittämistä joukkoliikennereittien varrelle. Ilmastonmuutoksen torjumisessa tarvitsemme osaamista ja uusia innovaatioita. On kehitettävä puhdasta teknologiaa, vähennettävä päästöjä ja siirryttävä uusiutuviin energialähteisiin. Tässä on suuri haaste niin tutkimukselle, yritysten tuotekehittelylle kuin meille tavallisille kuluttajille. Myös kuntien tulee ottaa ilmastonmuutos aiempaa voimakkaammin huomioon päätöksenteossa.
Tulevaisuudessa kansainvälisyyden merkitys kasvaa entisestään niin koulutuksessa, kulttuurissa, yritystoiminnassa kuin työvoiman hankinnassakin. Meidän on Suomessa ja Tampereella oltava avoimia ottamaan vastaan maahanmuuttajia ja rakentamaan monikulttuurista yhteisöllisyyttä.
Hyvät tamperelaiset!
Suomen itsenäisyys ei menetä merkitystään globalisoituvassa maailmassa. Itsenäisyys merkitsee tänäänkin – aivan samoin kuin 92 vuotta sitten – vapaata isänmaata, omaa äidinkieltä ja kansallista kulttuuria. Kansakuntamme rauhallinen ja turvallinen kehitys edellyttää kestävää kehitystä niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ekologisestikin. Rauha ei ole vain sodan puuttumista, vaan voimavarojen ja hyvinvoinnin tasa-arvoista jakautumista kansalaisten ja kuntalaisten kesken.
Kun henkilökohtaisesti edustan onnellista rauhanajan sukupolvea, jonka omilla vanhemmillakaan ei ole omakohtaisia sotakokemuksia, tuntuma sota-ajan todellisuuteen välittyy erilaisten kerrottujen kokemusten kautta. Meidän on muistettava ja muistutettava tulevia sukupolviakin siitä, että itsenäisyys ja rauha eivät ole itsestään selviä asioita, vaan jatkuvan työn tulosta.
Toivotan kaikille tamperelaisille mitä parhainta itsenäisyyspäivää.
Kohottakaamme kolminkertainen eläköön huuto juhlivalle isänmaallemme!
