Irene Roivainen: Puheenvuoro Pispalan päihdepäivässä 20.8.2009
LAMA JA PÄIHDEHUOLTO
Hyvät ystävät!
Talouden taantuma tuli äkkiä ja pyytämättä Tampereellekin viime syksynä. Kun vielä vuosi sitten työttömyysprosentti Tampereella oli alle 10 prosenttia, on se nyt 14,6 %. Työttömäksi on joutunut tuhansia ihmisiä ja se näkyy esimerkiksi kasvavina toimeentulotuen asiakasmäärinä.
Myös päihdeongelmat voivat lisääntyä työttömyyden seurauksena, jos ihmisten elämänhallinta vaikeutuu.
Alkoholin hinnan lasku ja ehkä lamakin alkoi näkyä Tampereella asiakasmäärissä viime vuonna, asiakasmäärät kasvoivat kuntouttavassa laitoshoidossa 19%. Monta vuotta asiakasmäärät pysyivät lähes vakiona, mutta nyt asiakasmäärä on selvästi kasvanut. Asiakkaat ovat entistä huonokuntoisempia hakeutuessaan hoitoon.
Tällä vuosikymmenellä alkoholin kulutus on kasvanut huolestuttavasti muistakin syistä kuin talouden lamasta johtuen. Suuri tekijä oli vuonna 2004 tehty alkoholiveron muutos, joka alensi viinan hintaa merkittävästi.
Tutkimusten mukaan nimenomaan varttuneet ikäpolvet, 50 -69 -vuotiaat ovat lisänneet 2000-luvulla alkoholin käyttöä merkittävästi. Mielenkiintoista on, että nuoret ikäpolvet, 15 – 29 -vuotiaat, eivät samassa määrin ole lisänneet alkoholin kokonaiskulutusta hintojen alentumisen seurauksena. Sen sijaan nuorilla humalahakuinen juominen on lisääntynyt, eli kerralla juodaan enemmän. Samoin naiset ottavat aiempaa useammin niin sanotusti kunnon kännin.
Vielä sellainen tutkimustieto, että alkoholin kulutuksen kasvu on ollut suurinta alemman koulutuksen saaneiden keskuudessa. Vähemmän koulutusta saaneet juovat enemmän ja humalahakuisemmin kuin enemmän koulutusta saaneet väestöryhmät.
Nämä tiedot antavat ajattelemisen aihetta. Vaikuttaa siltä, että alkoholin käytön suhteen Suomi ei vielä 2000-luvullakaan ole sivistysmaa, jossa viiniä nautittaisiin vain kohtuudella ruoan tai hyvien ystävien seurassa. Tässä suhteessa tapakasvatus on aika lailla epäonnistunut. Uudelle raittiusliikkeelle olisi nyt olemassa sosiaalinen tilaus. Raittiudesta pitäisi tehdä muoti-ilmiö. Onneksi sellaisestakin on merkkejä, kun esimerkiksi monet tiedostavat nuoret ovat valinneet täysraittiuden elämäntavakseen.
Päihdeongelmissa korostuvat myös alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttö, joka on niinikään lisääntynyt viime vuosina. Päihdeongelmat ja mielenterveysongelmat kietoutuvat usein yhteen ja siksi näitä palveluja tulisi järjestää pitkälle yhteistyössä.
Miten Tampereen kaupunki vastaa näihin haasteisiin? Päihdepalvelujen tarpeen kasvu on tiedostettu ja se on mukana kaupungin strategisissa linjauksissa. Sosiaali- ja terveystoimessa pyritään vahvistamaan ennaltaehkäisevää toimintatapaa. Perheiden tukeminen ja niin sanottu varhainen puuttuminen on keskeinen tavoite. Tärkeitä keinoja tässä ovat hyvinvointineuvolat ja erilaiset matalan kynnyksen palvelut. Sosiaali- ja terveystoimen tavoitteena on kaupunkilaisten tarpeita vastaavat yksilölliset palvelut, tamperelaisten omatoimisuus ja elämänhallinta ja tasa-arvoiset mahdollisuudet täysipainoiseen elämään.
Tampereen kaupunki ostaa suurimman osan päihdepalveluista, oma toimintaa on ainoastaan Tampereen ensisuoja- ja kuntoutumiskoti ja Palhoniemen huoltokoti (sekä Päiväperho lasten- ja nuorten palveluissa). Muut palvelut ostetaan, suurin tuottaja Tampereella Tampereen A-klinikka. Kuntoututtava laitoshoito kilpailutettiin, uudet sopimukset tulivat voimaan nyt heinäkuussa. Asiakasmäärät ja kustannukset ovat nousseet viime vuoden ja tämän vuoden aikana. Tämä on aiheuttanut sen, että hoitoaikoja on pyritty lyhentämään. Periaatteena on ollut, että kaikki pääsevät hoitoon, mutta hoitoaikoja pyritään lyhentämään.
Tampereella on runsaasti erilaisia toimijoita päihdepalveluissa. Tampere kuuluu pitkäaikaisasunnottomuusohjelmaan, joten uudet palvelut ovat keskittyneet lähinnä asumispalveluihin. Esimerkkeinä Härmälässä alkanut 22-paikkainen päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tarkoitettu tukiasumishanke, jota A-kilta hoitaa, Nekalassa on aloittanut vapautuville vangeille hanke, jossa on tällä hetkellä 7 asuntoa toimijana Silta-valmennus ry. Hervannassa aloittaa joulukuussa Ässä-asuntojen tukiasumishanke, johon tulee 20 asuntoa alle 29-vuotiaille ja 5 asuntoa päihde- ja mielenterveyskuntoutujille. Lisäksi ensi vuonna valmistuu Hervantaan Diakonisen asuntosäätiön palveluasumishanke, johon valmistuu noin 60 asuntoa päihde- ja mielenterveysongelmaisille.
Hervannan hankkeeseen liittyy myös suunnittelukilpailu, jossa haetaan innovatiivisia tapoja yhdistää tuettu asuminen ja avokuntoutus. Tavoitteena on niin kuin kaikissa muissakin sosiaalihuollon palveluissa siirtyä laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen ja kevyempiin rakenteisiin.
Lisäksi nyt syyskuussa alkaa Hatanpäällä seutukunnallisen selviämishoitoaseman yhteydessä 10-paikkainen katkaisuhoitoasema.
Tampere on mukana myös Kaste-hankkeessa, jossa pyritään lisäämään peruspalveluiden osaamista ja varhaista puuttumista päihde- ja mielenterveysongelmissa. Tarkoituksena on vahvistaa ja kehittää terveys- ja sosiaaliasemien osaamista ja keinoja puuttua päihdeongelmiin jo varhaisemmassa vaiheessa.
Kaikkiin em. hankkeisiin olisi saatava kaupungin rahoitus lähivuosina.
Kaiken kaikkiaan Tampereella on monipuoliset ja hyvät päihdepalvelut.
Valitettavasti taantuma on johtanut siihen, että kaupungin talous on joutunut melkoiseen kurimukseen. Verotulojen kasvu on pysähtynyt ja tälle vuodelle ennustetaan noin 40 miljoonan euron alijäämää. Ensi vuonna alijäämä on kaksi kertaa suurempi, ellei menoja leikata tai saada tuloja esimerkiksi veronkorotuksella.
Käytännössä joudumme todennäköisesti tekemään molemmat : säästämään ja lisäämään tuloja veroja ja maksuja nostamalla. Vain näin saamme talouden tasapainoon ja voimme turvata palvelutason säilymisen.
Tänä keväänä tehtiin jo ensimmäinen säästöbudjetti valtuustossa. Kaikille toimialoille annettiin 3 prosentin säästövelvoite. Lautakunnat saivat kuitenkin priorisoida, miten se kohdistetaan. Käsittääkseni esimerkiksi terveyden ja toimintakyvyn lautakunta ei kohdistanut säästöjä päihdehuoltoon, vaan muille aloille.
Ensi vuonna päihdehuoltokin joutuu osallistumaan näihin lamatalkoisiin. Tietojeni mukaan palveluostoihin ei virkamiesvalmistelussa ole esitetty lainkaan korotuksia, vaan palvelujen tuottajia on pyydetty tekemään ns. nollatarjous, eli palvelut tulisi tuottaa samalla hinnalla kuin tänä vuonna. Kun esimerkiksi palkkakulut nousevat, se merkitsee että toiminnasta on säästettävä.
Tämä on valitettavaa, sillä samaan aikaan päihdepalvelujen kysyntä on kasvussa.
Järjestöjen tekemä työ on kuitenkin erittäin tärkeä osa päihdepalveluja eikä sitä ole tarkoitus ajaa alas eikä edes vähentää pitkällä tähtäimellä. Tarpeiden kasvaessa kaupunki tulee todennäköisesti lisäämään tulevina vuosina erityisesti tuen asumisen ja päivätoiminnan ostoja. Myös kaupungin omia päihdehuollon palveluja tullaan todennäköisesti lisäämään. Tavoitteena on saada kaikilla kaupungin palvelualueille päihdekuntoutujille tarkoitettu päivätoimintakeskus.
Eräs suuri kysymys on päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdistäminen. Se on valtakunnallinen tavoite ja sitä joudutaan varmasti Tampereellakin pohtimaan. Se on sikäli haastava asia, että valtaosa päihdepalveluista tuotetaan järjestöjen voimin ja mielenterveyspalvelut taas on suurelta osin kaupungin omaa tuotantoa.
Hyvät ystävät! Vielä lopuksi pari sanaa tästä Tahmelan monitoimitalosta. Se on juuri sellaista päihdehuollon avopalvelua, jota kaupunki haluaa kehittää eri puolilla kaupunkia. Paikkana tämä on hieno ja Tampereen A-kilta on tehnyt uraauurtavaa työtä täällä.
Kaupungin tiloja hallitseva Tilakeskus on laittanut mm. tämän talon realisointilistalle. Kaupunki on tarjonnut A-killalle Pispalan paloaseman tiloja, johon toiminta voisi täältä siirtyä. Toiminnan kannalta Pispalan paloasema on keskeisellä paikalla ja siinä on varmasti omat etunsa. Tällä paikalla on kuitenkin pitkä historia ja perinne, jota ei saa missään tapauksessa tuhota. Mikään kaupungin luottamuselin ei ole ottanut kantaa tähän asiaan. Siksi kuulisin mielelläni teidän mielipiteitänne tästä asiasta ennen kuin mitään ratkaisuja tehdään.