Jälkikirjoitus

Viime kolumnini on herättänyt sen verran keskustelua, että lienee syytä tarkentaa joitakin kantojani. Kun arvostelin viime maanantain valtuustossa salin vasenta laitaa, en arvostellut sitä tunnelikannasta sinänsä, vaan poliittisesta takinkäännöstä asiassa, joka oli jo pitkälle päätetty.

Kun otin kantaa Pekka Salmen toimintaan, pointtini oli puuttua menettelytapoihin: apulaispormestarin on toimittava asemansa edellyttämällä tavalla. Se mikä sopii valtuustoryhmän puheenjohtajalle, ei aina sovi apulaispormestarin tuolilla istuvalle. Näiden kahden roolin yhdistyminen samassa persoonassa näyttää olevan pienoinen riski, ellei pelisääntöjä sovita nykyistä tarkemmin.

Niille, jotka epäilevät, että kritiikkini taustalla olisivat poliittiset motiivit, totean vain, että olen ollut tukemassa demareita niin presidentti- kuin pormestaripelissäkin. Arvostan sosiaalidemokraattista ja vasemmistolaista arvomaailmaa ja monia liikkeen piirissä toimivia. Verratessani valtuustoa koululuokkaan ja pojitellessani Pekkaa en halunnut pilkata häntä tai tehdä häntä naurunalaiseksi. Apulaispormestari Salmi on pätevä ja rohkea henkilö, jota on helppo arvostaa tämänkin tapauksen jälkeen. Me kaikki teemme virheitä, mutta voimme myös oppia niistä.

Päätän omalta osaltani keskustelun tästä asiasta tähän. En ole esittänyt koalition hajottamista tai Pekka Salmen erottamista. Toivon vain reilua peliä ja suoraselkäisyyttä.

Jälkipyykkiä

Kun tunnelipäätös on tehty, monet toivovat pölyn laskeutuvan ja rauhan palaavan tamperelaiseen päätöksentekoon. Niin minäkin. Eilistä valtuustonkokousta luonnehti tietty pidättyväisyys ja hyssyttely, toisaalta tunteiden purskahtelu henkilöön käyvinä hyökkäyksinä.

Kiinnostavaa onkin, että Aamulehti uutisoi minun kriittisen puheenvuoroni ”hyökkäyksenä”  demareita ja vasemmistoliittoa kohtaan. Se ei ollut hyökkäys, vaan kritiikkiä siitä, että vasemmisto ei tässä asiassa kantanut vastuuta tehdyistä päätöksistä ja sopimuksista.

Pormestarikoalitio toivottavasti pysyy kasassa vaikean päätöksen jälkeen. Se onnistuu vain, jos osaamme ottaa opiksi tästä prosessista.  Se ei onnistu ilman rehellistä jälkipuintia.

Pormestariohjelmassa tunneli sovittiin erilliskysymykseksi. Demareiden ryhmänjohtaja ja apulaispormestari Pekka Salmi on käyttänyt viime kuukaudet tätä porsaanreikää hyväkseen heittäytymällä koalition häiriköksi. Jos valtuusto olisi koululuokka, Pekka-poika olisi siirretty jo tarkkailuluokalle. Mutta koalitio ei toiminut näin, vaan toimi varovasti peläten yhteistyön hajoamista.

Pormestari Anna-Kaisa Ikosen pyrkimys tiedolla johtamiseen voitti eilen populismilla johtamisen 36-31.  Silti salissa ei nähty voimakkaita tunteenpurkauksia, vaikka totta vie siihen olisi ollut aihetta.  Ei haluttu loukata häviäjiä; veneenkeinutus on sallittua vain toisella puolella salia. Kun aikoinaan olin voimakkaasti kannattamassa ryhmänjohtajien ja apulaispormestareiden roolien yhdistämistä, en osannut aavistaa, että se johtaisi tällaiseen poliittiseen linjattomuuteen. Olen valmis harkitsemaan asiaa uudelleen ja erottamaan nämä tehtävät toisistaan.

Koalition jatko riippuu siitä, voidaanko sopia sellaiset pelisäännöt, ettei  vastaavia ”erilliskysymyksiä” enää ilmene loppukaudella.  Apulaispormestari Salmen irtiotot arvioidaan varmasti demareiden omassa ryhmässä. Mutta tämä ei riitä: koalition muiden ryhmien on arvioitava, onko Salmella edellytyksiä jatkaa tehtävässään. Apulaispormestari, joka kyseenalaistaa toimialansa keskeisten virkahenkilöiden toiminnan ja ammattitaidon, ei voi jatkaa tehtävässään ilman perusteellista keskustelua ja julkista anteeksipyyntöä.

 

Puhe tunnelivaltuustossa 16.9.2013

Ars longa, vita brevis,  (taide (taito) pitkä, elämä lyhyt), sanoo latinalainen viisaus. Tamperelainen versio tuosta lauseesta voisi olla: ”tunneli pitkä, muisti lyhyt”.

Kun aloitin Tampereen kaupunginvaltuustossa 1990-luvun loppupuolella, kävimme aktiivista keskustelua eri Rantaväylän vaihtoehdoista. Vuonna 1999 Ranta-Tampellan kaavoitusryhmä totesi tunnelin parhaimmaksi vaihtoehdoksi neljästä eri vaihtoehdosta. Vihreät sitoutuivat tuolloin pitkän tunnelin vaihtoehtoon, kuten varmasti kollegani Satu Hassi hyvin muistaa. Hyvä on kuitenkin muistaa, että 1980-luvulla vihreät vastustivat Paasikiven-Kekkosen tiehanketta, koska se halkaisi Petsamon. Vihreät esittivät tuossa vaiheessa kansiratkaisua. Jos tietä ei olisi tuolloin rakennetta, meillä ei olisi tänään koko tunnelikysymystä. Mutta tänään meillä on mahdollisuus osin korjata tuolloin tehty ympäristökatastrofi.

Uudet päättäjäsukupolvet ovat astuneet kehiin ja ymmärrän hyvin, jos tämä pitkä linja unohtuu välillä valtuustoryhmissä. Asia on ollut kuitenkin päätettävänä tässä valtuustossa niin monta kertaa, että näiden päätösten luulisi olevan jokaisen tässä salissa istuvan tiedossa. Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi mm. keskustan liikenneosayleiskaavan vuonna 2006, jossa tunneli oli mukana. Mutta viimeinen niitti lyötiin vuonna 2008, jolloin valtuusto hyväksyi valtion kanssa tehdyn sopimuksen tunnelista. siinä valtio lupautui maksamaan kolmasosan rakennuskuluista. Tässä vaiheessa lähes koko valtuusto oli hankkeen takana. Takki kääntyi kuitenkin vasemmalla puolella salia tämän jälkeen. Se ei tapahtunut asia, vaan poliittisin ja hyvin populistisin perustein.

Kun tänään täällä päätämme lopullisesti asiasta, olen edelleen samoilla linjoilla kuin 1990-luvulla, koska parempaa vaihtoehtoa kuin pitkä tunneli ei ole esitetty viimeaikaisissakaan selvityksissä. Valtion kanssa tehty sopimus vuonna 2008 sitoo meitä; sopimuksen rikkominen saattaisi kyllä tämän kaupungin päätöksenteon outoon valoon. Tässä suhteessa olen pyrkinyt toimimaan johdonmukaisesti edellisenä valtuuston puheenjohtajana, vaikka monet meistä edellisen kauden valtuutetuista saimmekin maksaa viime vaaleissa korkea hinnan tästä. Siksi arvostan erittäin suuresti ex-valtuuston pj Tainion ja ex-apulaispormestareiden Jokinen ja Ollila päätöstä asettua tunneliratkaisun taakse tänä iltana. He toimivat aikaisemmasta asemavaltuutuksestaan käsin ryhdikkäästi. Valtuutettu Loukaskorpi on vain muuten siviilirohkea nainen. Tätä samaa linjakkuutta olen toivonut myös istuvalta valtuuston puheenjohtajalta ja apulaispormestari Salmelta.

Hyvät toverit vasemmalla. Kenellekään ei liene jäänyt epäselväksi vasemmistosympatiani, mutta tässä asiassa olen surullinen siitä, että lähditte mukaan tunnelipopulismiin Perussuomalaisten ja SKP:n vanavedessä. Arvoisat sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliittolaiset, olemme tällä hetkellä samassa koalitiossa. Minusta ei ole reilua, että vetäydytte isoa hanketta koskevasta vastuusta. Mutta me kannamme vastuumme niin hyvin kuin taidamme, mutta jatkoa ajatellen meidän on luotava pelisäännöt isojen, usealla valtuustokaudelle sijoittuvien hankkeiden toteutukselle. Meillä ei ole enää varaa katteettomille vaalilupauksille ja äkkijarrutuksille. Viime viikot ovat toivottavasti osoittaneet sen moraalisen rappiotilan, mihin pölhöpopulismi johtaa: yksittäisiä virka- ja luottamushenkilöitä nostetaan tarkoitushakuisesti tikunnokkaan, kun muut pelimerkit on käytetty.

Hiljaiset viikot

Isäni kuoli yllättäen 26.8.2013 kotonaan Sotkamossa. Suruaika jatkuu vielä ensi lauantain hautajaisten jälkeenkin, mutta ensi viikon puolella kirjoitan joitakin ajankohtaisia huomioita.

Kaupunginvaltuusto 19.elokuuta

Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontui maanantai-iltana ensimmäiseen kokoukseensa kesätauon jälkeen. Se keskusteli vilkkaasti mm. strategiasta ja sosiaaliasiamiehen raportista.

Sosiaaliasiamiehen raportti osoittaa, että Tampereen kaupungilla on haasteita toimeentulotukiasioiden hoitamisessa. Toimeentulotukihakemusten käsittely perustuu kaupungissa edelleen suurelta osin kirjalliseen käsittelyyn ja ennaltaehkäisevän toimeentulotuen taso ei ole valtakunnallisten suositusten tasolla. Kaupunginhallituksessa yksimielisesti hyväksytty ponsiesitykseni näiden epäkohtien korjaamiseksi oli valtuustokäsittelyn pohjana. Apulaispormestari Aaltonen (vas.) totesi omassa vastauspuheenvuorossaan, että toimenpiteisiin on jo ryhdytty avaamalla neuvontapiste hakemusten vastaanoton yhteyteen ja että tavoitteena on myös ennaltaehkäisevän toimeentulotuen lisääminen suosituksen tasolle.

Keskustelun kuluessa nousi esille myös ajatus vastikkeellisesta sosiaaliturvasta. Valtuutettu Matti Helin (kok.) kannatti puheenvuorossaan sen soveltamista työkykyisten kohdalla, mutta esimerkiksi valtuutettu Anna Kontula (vas.) puolusti pohjoismaista hyvinvointimallia. Oli helppo kompata Annan näkemyksiä. Tänään Aamulehden verkkolehti väittää vihreiden kannattavan päivähoidon rajaamista. Jutussa haastateltu Oras Tynkkynen tarkentaa, että olisi valmis rajaamaan päivähoitoa puolipäivähoitoon työttömien kohdalla. Olen eri mieltä. Luotan siihen, että vanhemmat osaavat arvioida lastensa päivähoidon tarpeen; ja silloin kun he eivät sitä kykene tekemään, lapsen etu on  kokopäivähoito.

Ennen varsinaista kokousta oli valtuustolle järjestetty iltakoulu Rantaväylän tunnelivaihtoehdoista. Selvitykset olivat korkeatasoisia ja tunneli sai selvästi parhaat pisteet. Mutta kovin oli tottelematon tämä koululaisryhmä: eniten lintsasi demareiden ryhmä; osa valtuutetuista leikki kuurupiiloa kahvilassa ja käytävällä. Pormestarin yritys tiedolla johtamiseen vetää vesiperän, jos uusi tieto ei kiinnosta tai se mitätöidään heti kättelyssä vääräksi tiedoksi, kuten on tehnyt apulaispormestari Pekka Salmi (sd). Ihmettelen, mitä edellytyksiä hänellä on jatkaa toimialan johdossa, jos hän kyseenalaistaa virkamiesten valmistelutyön.