Kategoria: Väärän kuningattaren päivä

Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontui kesätauon jälkeen viime maanantaina. Edessä on tämän valtuuston viimeinen puolivuotiskausi ja vaalisyksy. Tulevissa vaaleissa ratkaistaan Tampereen tulevaisuus ei vain neljäksi vuodeksi, vaan useiksi eteen päin. Tällä kaudella olemme vakiinnuttaneet vuonna 2007 käyttöön ottamamme pormestarijärjestelmän. Kiinnostavaa on, etteivät muut suuret kaupungit ole seuranneet perässä, vaikka niissä kehitellään samantyyppisiä ratkaisuja minipormestarimalleista kokopäiväisiin kaupunginhallituksen puheenjohtajuuksiin. Eikö Tampereelle haluta antaa kunniaa toimivan järjestelmän kehittämisestä?

Tämän aamun Aamulehdessä oli Pirkkalan Risto Koivistolta jälleen hyvä kolumni aiheesta. Valtuutetut ovat olleet varsin tyytyväisiä pormestarimalliin. Pormestari Nieminen on ollut tähän asti ensimmäinen ja ainoa pormestari. Apulaispormestarit ovat sen sijaan vaihtuneet kuluneella kaudella turhankin usein, mutta hyvin ja asiantuntevasti ovat uudet ”apotkin” tehtävänsä hoitaneet. Apulaispormestareiden määrä pysynee tulevalla kaudellakin neljänä. Veikkaan, että jatkossa paikoille saattaa nykyistä useammin rekrytoitua valtuustoryhmien puheenjohtajia, Tällä kaudellahan tätä tuplaroolia on kokeiltu kahdessa ryhmässä, kokoomuksessa (Leena Kostiainen) ja Vihreissä (Olli-Poika Parviainen). Järjestelyä puoltaa ainakin se, että valtuustoryhmien puheenjohtajat saavat tätä kautta mahdollisuuden keskittyä muusta ansiotyöstä vapaana politiikan tekemiseen. Tämä tuottaa myös linjakkaampaa politiikkaa, vaikka toisaalta on tietysti riski, että valta keskittyy yksille ja samoille henkilöille. Siitä, ettei näin pääse käymään, on huolehdittava valtuustoryhmissä.

Julkisuudessa on esitetty kritiikkiä pormestariehdokkaiden nimien panttaamisesta. Niin kauan kuin laki ei salli suoraa pormestarivaalia, käydään normaalit kuntavaalit ja sen jälkeen valitaan pormestari. Mutta mitä tulevalta pormestarilta edellytetään, kun muodollisia valintakriteereitä ei ole? Lähtökohtaisesti hänen on tietysti nautittava valtuuston enemmistön luottamusta, mutta mitkä voisivat olla sisällöllisesti painavia perusteita uuden pormestarin valinnassa? Vaikka kuntareformi ei Tampereella nousekaan vaalikeskustelun kärjeksi, on keskuskaupungin pormestarin kannalla suuri merkitys, kuinka uudistusta viedään eteenpäin seutukunnassa. Tulevina vuosina Tampereella on suunniteltu toteutettavan suuria investointeja. Toisin kuin populistit antavat ymmärtää, Rantaväylän tunneli on paketissa; sopimus valtion kanssa on tehty, eikä hanketta peruta, pahimmassa tapauksessa hidastetaan vain. Sen sijaan esimerkiksi kaupunkiraitiotie ja Kansi-Keskusareena -hanke tulevat ajankohtaisiksi tulevalla kaudella. Mm. näiden kysymysten suhteen pormestariehdokkailla on varmasti erilaisia näkemyksiä.

Valtuuston puheenjohtajana olen tyytyväinen, että olemme tällä kaudella tehneet monia tärkeitä uudistuksia valtuustotyöhön kokouspäivän muutoksesta puheenvuorojen pituuteen. Valtuuston ja muiden toimielinten kokouspalkkioita emme ole kuitenkaan nostaneet v. 2005 jälkeen, minkä vuoksi Tampereen kaupungin luottamushenkilöiden palkkiot ovat jääneet pahasti jälkeen muista suurista kaupungeista. Vanha hyvä tapa Tampereella on ollut, ettei istuva valtuusto nosta omia palkkioitaan, vaan tekee korotukset uudelle valtuustolle. Luottamustehtäviä ei tehdä rahasta, mutta kohtuullinen korvaus tehtävästä on maksettava, muuten kokouksissa istuu kahdenkerroksen väkeä, kun virkamiehille ja pormestarikunnalle juoksee palkka kokouksista istumisesta.

Huomenillalla on valtuuston ja pormestarin asukasilta Kaukajärvella; kuntalaisiakin kuullaan säännöllisesti, olipa vaalivuosi tai ei.

Eilisiltainen valtuustonkokous surraa vieläkin päässä niin, että heräsin aamulla jo kukonlaulun aikaan. Klo 17 alkanut kokous päättyi vasta vähän ennen puolta yötä. Keskustelu Säästöohjelman toteuttamisesta kesti viisi tuntia, minkä jälkeen kolme pykälää pöydättiin ajanpuutteeseen vedoten.

Kokous oli odotetusti sähäkkä, sillä tiedossa oli neuvotteluyhteyden katkeaminen XL:n ja opposition välillä. Oppositio, demarit etunenässä, syytti XL-ryhmiä valtuustosopimuksen rikkomisesta. Tätä syytettä ei valtakoalition puolella nielty. Anneli Kivistö oli sitä mieltä, ettei heidän ryhmänsä näkemyksiä kuultu. Tosiasia on, että XL ei poikennut talousjohdon esityksistä muutoin kuin apulaispormestari Parviaisen junaileman 300 000 euron lisäyksenä toisen asteen koulutukseen. Opposition säästölista oli mittava – ja tässä taloustilanteessa mahdoton. Kritiikkiä herätti keskustelussa se, ettei listaa oltu toimitettu ennen kokousta xl-ryhmille.

Kokouksen tunnelma oli tiivis ja jännitteinen. Demareiden Pekka Salmen hyökkäys pormestari Niemistä vastaan oli yllättävän raju: hän moitti pormestaria huonosta taloudenpidosta ja johtajuudesta ja luonnehti Tamperetta seudun ”heikoimmaksi lenkiksi”. Salmi viittasi puheessaan kj Rantasen parempiin aikoihin. Syytös on kova, sillä pormestari Niemiselle ja kokoomukselle hyvä taloudenpito on ollut kunniakysymys. Jokainen vanha valtuutettu muistaa myös kj. Rantasen säästötoimenpiteet.

Vaalien läheisyys kuumentaa tunteita, mutta syytöksissä oli mukana katkeruutta. Demareiden ajama kallis talviuintisauna karsiutui pois säästöohjelmassa, muutama tunti aikaisemmin demarit menettivät konsernijohtopaikan kokoomukselle ja mausteena sopassa oli vielä toukokuun kokouksessa hävitty tunneliäänestys. Tosissaan ei varmaan kukaan uskonut opposition vastaehdotusten läpimenoon. Esitys oli heikolla pohjalla senkin vuoksi, että apulaispormestarit saattoivat yksi toisensa jälkeen osoittaa, että säästötoimenpiteet oli toteutettu lautakuntapäätöksiin nojaten ja hyvässä yhteisymmärryksessä toimialojen kanssa. Tiukentunut taloustilanne niittasi viimeisetkin pisteet XL:n hyväksi.

Illan päätteeksi äänestettiin vielä Jari Heinosen ja Mikko Aaltosen valtuustoaloitteesta pikavippien kieltämiseksi katumainonnassa. Esitys sai voimakkaan kannatuksen salin eri puolilta. Harvoin on nähty, että kokoomuksen valtuuston varapj. emerita Pirjo Rauhala äänestää skp:n Heinosen esityksen puolesta. Itsekin olin samalla kannalla.

Eilisessä kaupunginhallituksessa väännettiin säästötavoitteista. Lautakunnissa oli valmisteltu pohjaesitys, jonka mukaan toimittiin. Kaupunginhallituksen oli määrä ottaa vielä kantaa Tampere-lisään. XL esittikin, että Lanulan säästötavoitetta pienennetään 400 th eurolla ja summa kohdistetaan kokonaan Tampere-lisän säilyttämiseen ennallaan. Tämä oli perusteltu muutos, sillä pienten lasten perheissä ei äkkijarrutuksia kaivata, ja päivähoitopaikat ovat kiven alla taas syksyllä. Edelleen XL esitti Ikian säästövelvoitteet kohdistettiin kahdelle vuodelle, jolloin tämän vuoden summaksi jäi ”vain ” 1,1 milj. euroa. ”Oppositio” sanoi tuovansa oman/omat esityksensä valtuustoon. Kuntavaalien läheisyys näkyy siinä, että vastuu vaikeista asioista sälytetään näköjään kokonaan XL-ryhmien harteille.

Kaupunginhallituksesta kiirehdimme Steiner-koululle eteläisen alueen asukasiltaan. Kesäsäästä huolimatta paikalle oli saapunut kuutisenkymmentä asukasta monine kysymyksineen. Olen tyytyväinen valtuuston ja pormestarin asukasiltojen yhdistämiseen: asukkaat saavat asiantuntevia vastauksia apulaispormestareilta ja rauhattomuus kokouksissa on vähentynyt. Voi olla, että valtuustoryhmien edustajat eivät pääse tarpeeksi esille, mutta kommentointimahdollisuus heillä tilaisuudessa kuitenkin on. Etukäteen ounastelin, että säästöt nousisivat voimakkaammin esille, niistä oli kuulemma keskusteltu eilen torilla tiukkaan sävyyn apulaispormestareiden kanssa. Turhaan yritti myös Jari Heinonen viritellä tilaisuudessa keskustelua Rantaväylän tunnelista.

Tänä aamuna odotti työpaikalla tieto, että rehtori on eilen päättänyt vakinaistaa minut yli 20 vuotta jatkuneen pätkätyöläisuran jälkeen. Vaikka päätös oli odotettu, olin niin huojentunut, että itkin. Laitoin tavoistani poiketen työaikana FB-viestin tästä ilouutisesta. Päivän mittaa onnitteluja on tullut lähes 150 fb- ystävältä. Se lämmittää mieltä. Vielä keväällä olin melko katkera siitä, ettei minua professuuriin kelpoisena vakinaistettu suoraan yliopistonlehtorin vakanssiin. Nyt vain toivon, että saan jatkaa vakituisen pohjavakanssin turvin tulevat neljä vuotta erikoistumisalaprofessuurissa. Nyt opetuskiireet ovat ohi, kesäkuu on aikaa suunnitella tulevaa tutkimushanketta ja kirjoittaa artikkelia. Vielä toivon, että myös Paulin ja Tuukan työpaikat varmistuvat. Elämme epävarmoja aikoja: vanha ystäväni soitti eilen ja kertoi tulleensa irtisanotuksi Diakista monen muun kollegansa kanssa.

Valtuusto keskusteli nelisen tuntia tarkastuslautakunnan Arviointikertomuksesta, tilinpäätöksestä käytettiin vain yksi puheenvuoro. Äänestyksen henkilöstökassan toiminnan lakkauttamisesta voitti kaupunginhallituksen pohjaesitys luvuin 35-29 (poissa 3).

Ohessa vastauspuheenvuoroni Arviointikertomuksen käsittelyn yhteydessä:

Arvoisa Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!

Kaupunginvaltuuston puolesta haluan kiittää tarkastuslautakuntaa vuoden 2011 arviointikertomuksesta. Kuten aikaisempina vuosinakin, lautakunta on tehnyt jälleen huolellista työtä ja kertomus antaa hyvän kokonaiskuvan valtuuston asettamien vuositavoitteiden toteutumisesta sekä kaupungin taloudesta ja hallinnosta. Arviointikertomus keskittyy toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arvioinnin lisäksi lautakunnan valitsemien kohteiden arviointiin.

Kaupungin taloudellinen asema heikkeni viime vuonna. Vuosikate laski merkittävästi ja tulos putosi 51 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Heikkoon tulokseen ovat syynä yhtäältä verotulojen vähäinen kasvu ja toisaalta käyttötalousmenojen huomattava kasvu. Tältä osin tilanne on heikentynyt vuodessa, sillä viime keväänä saatoimme todeta Arviointikertomuksen käsittelyn yhteydessä positiiviseksi kääntyneen taloustilanteen toteuttamiemme voimakkaiden toimenpiteiden, kuten veroprosentin ja kiinteistöveron korotuksen ja henkilöstösäästöjen tuloksena.

Tästä huolimatta vuoden 2011 talousarvion toiminnalliset vuositavoitteet ovat toteutuneet Arviointikertomuksen mukaan peruskaupungissa ”yllättävä hyvin” ja ”edellisvuotista paremmin”. Arviointikertomuksen mukaan valtuuston asettamista vuositavoitteista toteutui 72 % (vuonna 2010 55%) ja toteutumatta jäi 18 % (vuonna 2010 32%); loput tavoitteista toteutuivat osittain tai ne olivat sellaisia, joiden toteutumista ei voinut arvioida.

Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota kahteen vuositavoitteeseen, jotka ovat jääneet ”toteutumatta vuosi vuoden jälkeen”: pientaloasuntojen kaavoittamiseen ja lastensuojelutarpeen selvittämiseen. Lastensuojelun tila on ollut ongelmallinen Tampereella jo usean vuoden ajan. Lastensuojelutarpeen selvittäminen on viivästynyt edelleen yli lain salliman kolmen kuukauden määräajan. Lastensuojelun prosessia on uudistettu ja lisärahoitusta myönnetty – ja jotain on saavutettukin, Kaksi vuotta sitten arvioin henkilöstösäästöjen heikentävän lasten ja nuorten palveluja etenkin ennaltaehkäisevien palvelujen osalta. Samalla arvioin, että sosiaalityöntekijöiden lisäys toisi selkeän parannuksen tilanteeseen. Lastensuojelun laittoman tilanteen on luvattu korjaantuvan toukokuun loppuun mennessä ja käsittääkseni tilanne onkin kohentunut tältä osin. Kuulemme varmaan asiasta apulaispormestari Kostiaisen selonteon tämän kokouksen kuluessa.

Tarkastuslautakunta esittää analyyttisen katsauksen Tampereen kaupungin talouden tasapainosta neljästä näkökulmasta, jotka auttavat ehkä paikantamaan myös keskustelua tänä iltana tässä valtuustosalissa. Tuloslähtöinen ”ekonomisti” tarkastelee tuloslaskelmaa eri kulmasta kuin resurssien, tarpeiden tai vastikkeellisuuden näkökulmasta lähestyvä päättäjä. – Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että tarkastuskertomus on hyvin ja selkeästi kirjoitettu ja liikennevalojen merkit ovat tulleet jo meille tutuiksi!

Tarkastuslautakunta on johdonmukaisesti kiinnittänyt viime vuosina huomiota sairaanhoitopiirin siirtoviivemaksuihin ja se on ehdottanut niistä luopumista. Siirtoviimemaksuista ei ole luovuttu edelleenkään, mutta kokonaissumma on pienentynyt kiitettävästi vuoden aikana. Kaupungin omat toimenpiteet, ennen muuta kotiutustiimi, on tältä osin parantanut tilannetta ja helpottanut tarkoituksenmukaisen hoitopaikan valintaa.

Hyvät valtuutetut

Jo viime vuonna tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota tytäryhtiöiden tavoitteiden vaihtelevaan tasoon. Tältä osin tavoitteissa ja mittareissa ei näytä tapahtuneen olennaista muutosta yhteismitallisempaan suuntaan. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tytäryhteisöjen keskeinen rooli konsernissa edellyttää hyvien ohjeiden lisäksi nykyistä selkeämpiä menettelytapoja ja toiminnan läpinäkyvyyden lisäämistä.

Kiitos vielä kerran tästä arviointikertomuksesta. Se lähtee nyt kaupunginhallitukseen vastattavaksi ja palaa sitten valtuuston käsittelyyn.