Olemme Pauli Välimäen kanssa laatineet jo yhden vastineen Kauko Tuovisen Tori-lehdessä julkaisemaan mileipidekirjoitukseen (Tori 22.2.-12). Kirjoitin tänään vielä lisävastineen juttuun.
Toisin kuin Kauko Tuovisen kirjoituksesta voisi päätellä, en ole julistanut Tampereen Tuomiokirkossa rakkauttani valtaan. Tuovisen pyrkimyksenä on rakentaa kuvaa vallanhimoisista Vihreistä ja minusta ja puolisostani Pauli Välimäestä vaikutelmaa tuon vallan ruumiillistumisina. Kenen asiaa Tuovinen itse ajaa tai tulee ajaneeksi tällä kritiikillä, voi vain arvailla.
Edellisen pormestarikampanjan aikana Vihreä Lanka -lehti haastatteli minua eri puolilla kaupunkia mm. Tuomiokirkossa katsomassa Hugo Simbergin maalauksia. Tarkoitin vallan rakastamisella sitä, että pyrin käyttämään valtaa omien arvojeni mukaisesti. Tuovisellekin pitäisi olla itsestään selvää, että poliittinen päätöksenteko perustuu vallankäyttöön, eihän meillä olisi puolueita ja päättäjiäkään, ellei näin olisi! Mutta toki myönnän, että naisena otin tietoisen riskin tekemällä tämän ”norminrikkomiskokeen”.
Aivan liian usein törmää päätöksenteossa ihmisiin, jotka eivät rohkene käyttää sitä mandaattia, jonka kuntalaiset ovat heille antaneet. He piiloutuvat ryhmänsä tai virkamiesten selän taakse tai pyrkivät miellyttämään ylempiään. Minusta luottamushenkilön tehtävä ei ole vain luottaa, vaan linjata ja päättää. Näin olen pyrkinyt tekemään kuluneella valtuustokaudellakin valtuuston puheenjohtajana, tehtävässä, johon minut on kaksi kertaa yksimielisesti valittu.
Valtuuston puheenjohtajalla on suhteellisen vähän tosiasiallista valtaa, mutta toki hänkin käy keskusteluja eri pöydissä ja pyrkii vaikuttamaan asioiden kulkuun. Henkilökohtaisesti olen koettanut muistaa, että valta on lainaa. Kristittynä pidän vallanhimoa ja mammonantavoittelua syntinä ja yritän tiedostaa nämä pyrkimykset itsessäni ja tehdä parannusta niistä.
Kauko Tuoviselle ja Tellervo Tuomiselle muistuttaisin, että vuoteen 2007 saakka aseveliakseli piti Tampereella huolen siitä, etteivät Vihreät ja muut pienryhmät päässeet käyttämään sitä valtaa, jonka kuntalaiset ovat heille antaneet. Itse olen johdonmukaisesti vaatinut suhteellisuuden huomioimista luottamushenkilöiden paikkajaossa. Ensi syksyn kuntavaalit näyttävät, kuinka paljon tamperelainen poliittinen kulttuuri on muuttunut kuudessa vuodessa.
IRENE ROIVAINEN
Tampereen kaupunginvaltuuston pj.