Jo eilen tuntui, että joulukalenterin viimeinenkin luukku on avattu kun suljin työhuoneen oven kiireisen työviikon jälkeen. Sosiaalityön vuosikirja saatiin lähtemään kustantajalle ja viimeiset tenttisuoritukset kirjattua. välipäiviin jäi silti riittämiin tekemistä, onneksi sentään etätyönä.
Valtuuston joulukuun kokous ei ollut niin ”hurmahenkinen” kuin Aamulehden kirjoittelusta olisi voinut päätellä; vain pari ratikkapäätöksestä harmistunutta valtuutettua käytti tuota luonnehdintaa. Mutta ilmiselvästi päätös koetteli ryhmäsopua isoissa valtuustoryhmissä, ja vain ponsilla saatiin yksimielinen päätös nuijittua pöytään.
Valtuusto kokoontui kuluneena vuonna kolmetoista kertaa ja istui yhteensä hieman yli 50 tuntia. Kuluneen valtuustokauden aikana kokoukset ovat lyhentyneet ja puheet napakoituneet. Keskimäärin kokoukset kestivät tänä vuonna 3 t 57 minuuttia. kun edellisvuonna niiden kesto oli 4 h 11 min ja vuonna 2009 5 h 36 min. Lukua selittää ennen muuta talousarviokokouksen pituus: sopu säästää aikaa ja rahaa! Toisena selityksenä on kuten jo vuosi sitten totesin, puheenvuorojen pituuksien leikkaaminen varsinaisten puheenvuorojen osalta viidestä kolmeen minuuttiin ja repliikkipuheenvuorojen osalta kahdesta yhteen minuuttiin näkyy näissä luvuissa positiivisella tavalla. Aiheellista kritiikkiä on esitetty talousarviokokouksen puheenvuoropituuksien tarkistamisesta, tähän palataan ensi vuoden puolella.
Tilastotarkastelun antaa tukea viime vuonna esittämälleni arviolle ns. hallitus-oppositio – asetelman loiventumisesta. Kyselytunteja oli ainoastaan 6, kun niitä edellisen vuoden aikana pidettiin 9. Äänestyksiä oli vähemmän kuin edellisenä vuonna (38 vs. 59), vaikka päätöksiä on ollut enemmän. Suurelta osin tätä selittää äänestysten vähemmyys talousarviokokouksessa. Myös valtuustoaloitteita jätettiin vähemmän kuin viime vuonna (47 vs. 53). Tiedonantotilaisuuksia järjestettiin kuluneena vuonna tuplasti enemmän kuin edellisenä vuonna (11 vs. 5).
Kaupunginvaltuusto on kuluneena vuonna toiminut mielestäni hyvin: puheenvuoroja on käytetty aktiivisesti, replikointi on lisännyt vuoropuhelua ja keskustelu on ollut pääsääntöisesti hyvää tasoa. Sähköinen kokouskäytäntö on jo vakiintunut osaksi valtuustotyöskentelyä ja se on edistänyt valtuutettujen tiedonsaantia ja vuorovaikutusta. Vuoden alussa toteutettu kokouspäivän siirto keskiviikolta maanantaille on saadun palautteen perusteella ollut hyvä ratkaisu, olkoonkin, että joillekin valtuutetuille siitä muodostuu väistämättä superkokouspäivä. Valtuutetuille ja valtuustoryhmille jää nykykäytännössä tuntuvasti enemmän aikaa lista-asioihin perehtymiseen ja päätöksenteon valmisteluun kuin aiemmin.
Kulunutta vuotta on luonnehtinut taloustilanteen uudelleen kiristyminen kesän jälkeen. Päätös kiinteistöveron korotuksesta koetteli valtuustoryhmien välistä valtuustosopimusta. Suurista investoinneista Rantaväylän tunnelihanke herätti eniten keskustelua, mutta päätös asiassa saatiin aikaan selvin luvuin.
Valtuustotyöskentelyä virkisti kahden Nuorisofoorumin edustajan osallistuminen kokouksiin. Panu Saaren ja István Rytkösen erinomaiset puheenvuorot ja käyttäytyminen kokouksessa olivat hyväksi esimerkiksi myös varsinaisille valtuutetuille. Haikeina hyvästelimme nuoret ja toivoimme heidän palaavan saliin kaupunginvaltuutettuina.
—-
Joulu on levon ja loman aikaa. Anoppini Aino täyttää tänään 90-vuotta, käymme tervehtimässä häntä pyhien aikaan. Iloitsen perhejoulusta lasten ja lapsenlapsemme Toivon kanssa. Tapasin eilen glögillä Satun, jonka kanssa ystävystyimme vuosi sitten yliopistollisessa sairaalassa. Joulu sairaalassa opetti olemaan kiitollinen terveydestä ja ystävistä, joiden tekstiviestit ovat edelleen tallessa muistuttamassa erilaisesta joulusta.
Jouluseimi on asetettu pöydälle, joulutähti loistaa ikkunassa; pyhiinvaeltajien laulun sanoin: ”Maa on niin kaunis, kirkas Luojan taivas, ihana on sielujen toiviotie. Maailman kautta kuljemme laulain, Taivasta kohti matka vie”.