Syksyn merkkejä on jo ilmassa. Palasimme viime viikon lopulla patikointireissulta Kilpisjärveltä, siellä ruska-aika oli vasta alkamassa. Tunturin tuulissa hävisivät turhan painolastit, palasimme kotiin mielet virkeinä ja uutta toimintatarmoa täynnä.
Vihreät puoluekokoustavat viikonvaihteessa. Maria Ohisalo jatkaa puheenjohtajana, vastaehdokkaita ei ole ilmaantunut. Sen sijaan varapuheenjohtajien paikoista käydään kisaa, yksi heistä sijaistaa Ohisaloa hänen äitiysvapaansa aikana. Lämmin kannatukseni Jaakko Mustakallion jatkokaudelle. Hän on kokenut ja osaava poliitikko, kansanedustaja-ainesta.
Ehdokasasettelu ensi kevään aluevaaleihin on alkanut. Pirkanmaan Vihreät aloittelevat vasta ehdokashankintaa, mutta olen jo päättänyt, etten lähde ehdolle. Toivon vain, että ehdokkaiksi saadaan päteviä sosiaalityön ja -alan asiantuntijoita, ettei vaaleihin mennä pelkästään terveys edellä.
Toimin tällä hetkellä kahden kaupungin yhtiön hallituksessa: Tampereen vuokra-asunnoissa jäsenenä ja Tampereen Sarka Oy:ssä puheenjohtajana, niissä olen valmis jatkamaan, jos Vihreät saavat edelleen paikkoja niihin.
Työ Setlementti Tampereen hallituksen varapuheenjohtajana jatkuu edelleen. Entisenä Setlementtiliiton puheenjohtajana on motivoivaa taas osallistua paikallistoiminnan kehittämiseen.
Martinus-säätiön puheenjohtajuuskausi päättyi kesällä, jatkan vielä uuden hallituksen jäsenenä samoin kuin kirkkovaltuutettuna kuluvan kauden loppuun. Seurakuntien päätöksenteko on minulle mysteeri, vaikka olen jo aiemmin osallistunut sen päätöksentekoon. Olen turhautunut. Kirkkovaltuusto kokoontuu harvoin, päätökset se on delegoinut virkamiehille, alemmille toimielimille ja ”minivaltuustolle” eli yhteiselle kirkkoneuvostolle (YKN). Tämä demokratiavaje on tullut ilmeiseksi Ilkon kurssikeskuksen kaavan valmistelun yhteydessä: geologisesti arvokasta kalliojyrkännettä ja vanhaa kulttuuriympäristöä pilaava kaavamuutos on edennyt Kangasalan valtuustoon johtokunnan päätöksen ja YKN:n hyväksymisen kautta ilman että kirkkovaltuusto on päässyt ottamaan siihen kantaa.
Osallistuminen tuo vaihtelua eläkeläisarkeen. Mutta nyt on aikaa tehdä myös retkiä marja- ja sienimetsään. Suunnitelmissa on myös jatkaa tutustumista kansallispuistoihin, ehkäpä seuraavaksi suuntaamme kotimaakuntani Hossan kansallispuistoon. Ja kun koronatilanne helpottuu, pääsemme vihdoin reissaamaan maailmalle!