Eilisiltainen kirkkovaltuuston kokous oli viimeinen kokoukseni, sillä en ole ehdolla meneillään olevissa vaaleissa. Tässä kokouksessa sain vastauksen tammikuussa jättämääni valtuustoaloitteeseen kaava-asioiden valmistelun kehittämisestä. Aloite lähti liikkeelle viime vuoden lopulla käsittelyssä olleesta Ilkon kaava-asiasta. Huolellisesti laaditussa vastauksessa pidetään mahdollisena säännöllisten kiinteistö- ja kaavoituskatsausten pitämistä valtuustolle ja katsauksen toimittamista ympäristötoimikunnalle. Korostin omassa vastauspuheenvuorossani katsausten käsittelyä valtuuston kokouksissa pykäläasioina, ympäristötoimikunnan statusta lausunnonantajana sekä valtuutettujen roolin vahvistamista kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnassa.
Uutena aloitteena jätimme Riitta Niemistön kanssa seuraavan sisältöisen valtuustoaloitteen:
VALTUUSTOALOITE TAMPEREEN EV.LUT.SEURAKUNTIEN KIRKKOVALTUUSTOLLE TASA-ARVON VAHVISTAMISEKSI PÄÄLLIKKÖ- JA JOHTOTEHTÄVISSÄ
Jo useampana vuotena on huomiomme henkilöstökertomusten tarkastelussa kiinnittynyt sukupuolten tasa-arvoon. Vuoden 2021 henkilöstökertomuksessa Taulukkoon 4 on koottu tiedot päätoimisen henkilöstön jakautumista tehtäväryhmiin sukupuolen mukaan vuosina 2011 ja 2021.
Kymmenessä vuodessa naiset ovat ohittaneet lukumääräisesti miehet seurakuntapapistosta niin, että viime vuonna tehtävissä oli naisia 36 ja miehiä 30, kuitenkin johtavissa tehtävissä naisia oli vain 5 ja miehiä 14. Miesten suhteellinen osuus näissä tehtävissä on kymmenessä vuodessa vähentynyt tämän tehtäväryhmän kaventumisen vuoksi, mutta tällä vauhdilla tilanne ei korjaannu seuraavallakaan kymmenvuotiskaudella, ellei tasa-arvoa oteta määrätietoiseksi strategiseksi tavoitteeksi. Papin viran avaamisesta naisille on 34 vuotta ja nuorimmatkin lehtorina työuransa aloittaneet teologit ovat eläköitymässä, joten tämän ei enää pitäisi eroa selittää.
Rekrytoinnissa johtotehtäviin tavoite pitäisi olla, että tasavahvojen hakijoiden joukosta tulisi valita tasapuolisesti eri sukupuolia. Nykyinen sukupuolijakauma kertoo karusti, että näin ei ole toimittu, vaan tasavahvojen hakijoiden kohdalla on suosittu miehiä ja naiset eivät pääse urapoluillaan etenemään. Itsestään selvänä tavoitteena pitäisikin olla, että tasavahvojen hakijoiden kohdalla suositaan aliedustettua sukupuolta kunnes tilanne korjaantuu eli kunnes ylimmissä tehtävissä sukupuolijakauma on samankaltainen kuin urapolun alkupäässä.
Voisiko osa ratkaisua olla henkilöstön koulutus ja urapolut? Naisvaltaisten diakonia- ja nuorisotyön sekä kasvatusalan työntekijöiden pitkäkestoisten koulutusten kehittäminen on tässä mielestämme avainasemassa, kun pohditaan rekrytoimista toimialojen päällikkö- ja johtotehtäviin. Emme tarkoita tällä pelkästään akateemista jatkokoulutusta, vaan myös lyhyempikestoisia koulutuksia, jotka pätevöittävät näihin tehtäviin. Tiedossamme ei ole, että tällaisia koulutuspolkuja olisi tällä hetkellä tarjolla.
Tampereen yliopisto on ollut mukana tämän vuoden elokuussa päättyneessä Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Naiset tasa-arvoisesti uralle NAU! hankkeessa, jonka ”uraohjausprosesseissa on kehitetty sukupuolitietoista uraohjausajattelua”. Tätä kohti tulisi edetä seurakunnissakin.
Edellä todetun perusteella esitämme, että Tampereen seurakuntayhtymä ryhtyy toimenpiteisiin naisten osuuden kasvattamiseksi johto- ja päällikkötehtävissä. Rekrytointien ohella olisi selvitettävä ja kehitettävä koulutus- ja urapolkuja etenkin naisvaltaisilla työaloilla.
Tampereella 17.11.2022
Irene Roivainen
Kirkkovaltuutettu 2003–2006, 2007–2010, 2019–2022
Riitta Niemistö
Kirkkovaltuutettu 2015-