Näin kirjoitin Aamulehden blogikutsuun aiheesta ”Nuoret ja syrjäytyminen”.
On arvioitu, että vuonna 2010 Suomessa oli 51 300 syrjäytynyttä nuorta (15-29-vuotiasta), joista huomattava osa ei ollut edes rekisteröitynyt työttömiksi työnhakijoiksi, eikä heitä näkynyt missään tilastoissa.
Matala koulutustaso selittää suurelta osin syrjäytymistä, siksi vuoden 2013 alussa voimaan astuva Nuorisotakuu on tärkeä uudistus. Se takaa kaikille alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, harjoittelu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorisotakuuseen kuuluu myös koulutustakuu, joka takaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan.
Syrjäytyneistä nuorista lähes neljännes on maahanmuuttajataustaisia. Siksi maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvät toimenpiteet ovat erityisen tarpeellisia.
Köyhyys ja huono-osaisuus selittävät pitkälle nuorten syrjäytymistä ja lisäävät polarisoitumista eri sosiaaliryhmistä tulevien nuorten välillä. On huolehdittava siitä, että tuloerot eivät enää kasva ja että koulut ja muu palvelut eivät eriarvoistu.
Syrjäytymiskehitykseen on puututtava varhain ennen kuin ongelmat kasvavat liian suuriksi. Ennalta ehkäisevä nuorisotyö ja koulujen sosiaalityö ovat tässä avainasemassa. Ennaltaehkäisevässä työssä järjestöillä on keskeinen rooli, mistä esimerkkinä Setlementti Ahjolan Nuorisokahvila Uniikki ja Kölvi-toiminta. Niiden toiminta pitää turvata.
Katu ei ole nuoren koti. Nuorille on järjestettävä matalankynnyksen harrastus- ja toimitiloja. Tampereella uusi Monitoimitalo 13 on tästä hyvä esimerkki.
IRENE ROIVAINEN