Kaupunginhallituksessa jätettiin pöydälle tilaajaryhmän hallinnollisesta mallista – ja sitä kautta tilaajajohtajan tulevasta asemasta – päättäminen. Kun asiaa esiteltiin viikko sitten kaupunginhallituksen suunnittelujaoston kokouksessa, eniten suosiota sai ”koordinointiin ja kehittämiseen keskittyvä malli”. Se on pormestarin esitys kaupunginhallitukselle. Malli tähtää siihen, että tilaajajohtajan keskeinen tehtävä on vastata prosessien välisestä yhteensovittamisesta. Apulaispormestareille ja tilaajapäälliköille tulisi nykyistä enemmän sisällöllistä vastuuta. Asioiden esittely kh:ssa olisi tässä mallissa muilla konsernihallinnon ryhmän johtajille.
Esitetty malli vastaa suunnittelujaostossa viime keväänä tehtyjä linjauksia. Sujan visioissa tilaajajohtajan paikka ei ole ollut konsernijohdossa eikä edes sen rinnalla. Nyt tämä näyttäisi toteutuvan. Tilaajajohtaja on nykyisellään konsernijohtajien rinnalla yksi ”big boss” esittelyoikeuksineen ja alaisineen. Kuitenkin toimintamallia rakennettaessa tarkoituksena oli kehittää kevyt tilaajaorganisaatio, mutta sitä vastoin vahva apulaispormestarijärjestelmä. Myös äskettäin toteutetun selvityksen mukaan apulaispormestareiden ja tilaajapäälliköiden valtaa olisi lisättävä. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että apulaispormestareilla pitäisi olla esittelyvalta, kuten toimintamallin 2007 luonnoksissa todetaan; jos se vaatii kuntalain muuttamista, kaupungin olisi sitä esitettävä.
Asia jäi tänään pöydälle kh:ssa, vaikka ryhmien kesken näyttää vallitsevan konsensus. Tarvitaan vielä täsmennyksiä pormestarin esitykseen. Oma kysymyksensä on tilaajajohtaja Eskosen asema hallinnollisen mallin remontissa. Hallintoa ei pitäisi koskaan räätälöidä yksittäisille ihmisille; näin on kuitenkin tehty tilaajajohtajan kohdalla. Johtaja Eskonen on tarmokas mies; Lasse-setä löytää kyllä paikkansa kevennetyssäkin organisaatiossa.