Norrköpingissä

Palasimme Paulin kanssa perjantai-iltana Norrköpingistä, jonne oli kutsuttu ystävyyskaupunkien edustajat Visualization Centerin C avajaisiin. Hänen majesteettinsa Kuningas Kaarle Kustaa XVI oli mukana juhlassa ja sen jälkeen pidetyssä lounastilaisuudessa Vanhalla Raatihuoneella, jonne me ystävyyskaupunkien delegaatitkin osallistuimme. Huvittava yksityiskohta oli plaseerauksen nimikyltin teksti, jossa nimemme lisäksi oli vain ”Tammerfors kommun” ilman mainintaa Suomesta, mitä saksalaiset ystävyyskaupunkikollegat hieman ihmettelivät! Visualisaatiokeskus tarjosi huikean elämyksen maailmankaikkeuden sfääreistä virologian mikrokosmokseen. Dome Teatterin kattoon heijastetut kolmiulotteiset kuvat olivat todella huikeita! http://www.visualiseringscenter.se Näytöksen jälkeen ymmärsimme, kuinka etuoikeutettuja olemme, kun esslingeniläiset ja riaalaiset kutsuvieraat valittelivat, etteivät he ymmärtäneet hienon visuaalisen esityksen selostuksesta sanaakaan! Meitä haastateltiin vaikutelmistamme Norrköpings Tidningar -lehteen, ja kommentimme konseptin erinomaisuudesta, mutta kalleudesta tuli julkaistuksikin perjantain lehdessä.

Osallistuimme vielä illalla epämuodollisille kutsuille. Ruotsalaiset osaavat pitää hauskaa turhia jäykistelemättä. Meidät otettiin vastaan erittäin ystävällisesti ja vieraanvaraisesti. Selvästi isäntiä ilahdutti se, että puhuimme heidän kanssaan pääsääntöisesti ruotsia. Kollegani valtuustonpuheenjohtaja ja rouva pormestari Li Teske (sd.) osoittautui vanhaksi tutuksi taannoiselta Klaksvikin ystävyyskaupunkimatkalta, jossa tämä ”duktig kvinna” järjesti hetkessä majoitusongelmamme. Tapasimme myös viime syksynä Tampereen 230 -vuotisjuhlissa vierailleet valtuuston 1. varapj. Olle Vikmångin (sd.) ja Satu Vuorisen kollegan Helena Styreniuksen.

Meillä jäi vain pari tuntia aikaa tutustua Norrköpingin hienoon koskimiljööseen ja sen teolliseen ilmeeseen. Puisia kävelysiltoja pitkin on mahdollista liikkua aivan lähellä koskentuntumaa. Ratikka-ajelulle emme ehtineet, mutta kateeksi kävi, kun kuulimme, että ensimmäinen ratikkalinja rakennettiin kaupunkiin jo vuonna 1904! Kaupunki on panostanut muutenkin ekologisiin ratkaisuihin. Siirryimme mm. juhlapaikalle kaupungin omalla sähköautolla. Osallistuin Paulin kanssa perjantaiaamuna tapaamiseen virastotalolla, jossa meille esiteltiin sikäläisiä ympäristöhankkeita. Tapasimme lounaalla myös vihreän kuntaneuvoksen Stefan Arrelidin. Pauli esitteli juuri julkistettua Tampereen ECO2-hanketta.

Palasimme myöhään perjantai-iltana tyytyväisinä kotiin. Lauantain ohjelmassa oli Jyväskylän kasvatusopillisesta korkeakoulusta vuonna 1965 valmistuneiden opettajien tapaaminen Vanhalla kirjastotalolla. Esittelin heille kaupungin hankkeita Rantaväylän tunnelista Hämpin parkkiin ja Monitoimihalliin, samoin kuin palvelurakenneuudistusta.

Sitten pääsimme vihdoin nauttimaan vapaasta viikonlopusta. Poissa ollessamme meillä oli käynyt ensimmäistä kertaa siivooja. Kirkkovaltuutettututtavani Elina Suojanen-Nirvin suositteli taannoin Juhania Cliinexistä. Ja kyllä kannatti: hän on tehnyt erinomaista työtä ikkunoiden pesusta lattiavahaukseen. Tähän asti ei ole muka ollut varaa, kun ostamme siivousta jo anopille, mutta kun koti alkoi olla riittävän kaoottisessa kunnossa, tartuin tilaisuuteen.