Viime maanantain kaupunginhallituksen suunnittelujaoston esityslistalla oli Näsinkallion eritasoliittymä. Asia tuli sen verran puskista sujallekin, että se pöytäsi asian kahdeksi viikoksi. Ajatus täydellisestä eritasoliittymästä on nostettu nyt keskusteluun, koska sitä ei ole käsitelty YVA-selvityksen yhteydessä. On harmillista, että vasta nyt herätään huomaamaan liikenteelliset haasteet keskustan länsiosissa ja Särkänniemessä. Jälkiviisaasti voi todeta, että perusteellinen YVA-selvitys olisi pitänyt tehdä heti alkuunsa, eikä vasta valitusprosessin jälkeen.
Tunnelin vastustajien riemuksi Rantaväylän tunnelihanke viivästyy suunnitellusta aikataulusta. Kustannusten nousu puolella alkuperäisestä tekee asian eteenpäin viemisestä haastavan ei vain valtiovallan suuntaan, vaan myös kaupunginvaltuuston jatkokäsittelyssä. Valtuustoryhmät neuvottelevat kannoistaan tulevan viikon, ennen sujan ylimääräistä kokousta. Rantaväylän tunnelihankkeen parametrit ovat siinä määrin muuttunet taannoisesta valtuuston päätöksestä, että suja ei voi mielestäni ottaa kantaa asiaan, ennen kuin uudesta sopimuksesta, kustannusarviosta ja kustannusten jaosta on neuvoteltu valtiovallan kanssa. Valtuustohan on sitoutunut kolmannekseen kustannuksista, ei enempään. Näyttää siltä, että rahoituspäätös siirtyy seuraavalle hallituskaudelle. Mikä moka!
Tähän viikkoon on mahtunut monenlaista menoa ja meininkiä, vaikka alkuviikko menikin tautia potiessa. Tarkoitukseni oli käydä viemässä kaupungin 50-vuotissyntymäpäivätervehdys pormestarin kanssa Hanna Tainiolle. Onneksi Marjatta Stenius pääsi paikalle. Hanna toi aikoinaan kaupungin tervehdyksen meidän 100-vuotisjuhiimme. Mutta jo tiistai-iltana istuimme Hannan kanssa Suomen Tietokirjailijoiden Pirkanmaan alueen paneelissa keskustelemassa kirjallisuuden tulevaisuudesta, mukana oli myös kansanedustaja Arto Satonen. Yleisön joukossa oli varmasti meitä asiantuntevampaa väkeä, mutta ystävällisesti he meihin poliitikkoihin suhtautuivat. Itselleni tilaisuus oli myös heräte pyrkiä Tietokirjailijoiden jäseneksi. olenhan julkaissut sekä monografioita että toimittanut tieteellisiä teoksia. Torstai-iltana olin pitkästä aikaa Yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessa, kokous taitaa olla viimeisiäni, koska en enää asettunut ehdolle seurakuntavaaleissa. Kokouksen jälkeen kävimme Paulin kanssa katsomassa Komediateatterin kepeän ja hauskan ”Lekaa ja leivoksia”. Tuija Vuolle on ihanan muuntautumiskykyinen näyttelijä, mutta hienoa työtä teki myös Irmeli Hirvonen. Ehkä esityksen hauskuus oli siinä, että kaksi ikääntyvää naista eivät olleetkaan mitään normimummokansalaisia, vaan reippaita norminrikkoja, olipa kyse sitten rahasta tai rakkaudesta.
Tuomas ja Pauli starttasivat varhain anoppilaan, Vilja on kavereidensa luona Jyväskylässä ja alkaa huomenna pakata tavaroitaan Italiaan lähtöään varten, perheenäidin tehtäväksi jää pestä vinot pinot pyykkejä. Siivota en aio. Kypsyin viime keväänä työtaakkaani ja palkkasin hyvän siivoojan. Cliinexin Juhani laittaa huushollin järjestykseen joka toinen viikko. Niinpä saan tehdä viikonloppuna tekemättömiä töitä, lukea kaikessa rauhassa väitöskirjaohjattavani artikkeleita maanantaista ohjausta varten ja nauttia yksinolosta.