Näsinkallion rampit, jälkikirjoitus. Och jag tycker inte om…

Suunnittelujaosto pitää huomenna ylimääräisen kokouksen Näsinkallion rampeista. Asian käsittely on edennyt hyvään suuntaan: suja merkinnee asian vain tiedoksi ottamatta siihen lähemmin kantaa. Näsinkallion rampit jäänevät vain tulevaisuuden varauksena suunnitelmiin. Tämä on oikea ratkaisu, kun YVA -prosessi on kesken. Asiaa ei olisi pitänyt alun alkaenkaan ottaa sujan listalle.

Valtion suuntaan on käyty neuvotteluja, joissa kustannusten nousun jakoperiaatteista on päästy sopimukseen. Valtion lupaama 33%:n tuki 173 miljoonan euron hankkeelle on euroissa 57 miljoonaa ja suurin Tampereen saama tuki tähän mennessä. Sitä ei pitäisi nyt vaarantaa.

Kun valtuuston enemmistö, demarit ja vasemmistoliitto mukaan lukien, on ollut aikoinaan pitkän tunnelin vaihtoehdon takana, pitäisi valtuustoryhmien pysyä linjakkaasti tämän ratkaisun takana. XL:n ryhmyrit hyväksyivät tämän linjan perjantaina, nyt pitäisi vielä neuvotella opposition kanssa, jotta asia voitaisiin viedä laajalla enemmistöllä eteenpäin, kuten tähänkin asti.

Näin ollen valtuuston ei tarvitse tässä vaiheessa ottaa asiaa käsittelyyn.

 

Olen tyrmistynyt Vihreiden kielipoliittisesta linjauksesta. Suomi on kaksikielinen maa, jossa venäjän kielen opetus ei saisi tapahtua ruotsin kustannuksella. Tällainen itä-länsi-ajattelu tuntuu perustuvan logiikalle, että Itä-Suomen nuoriso jämähtää kotiseuduilleen. Näinhän asia ei tietenkään ole. Sotkamon lukiossa ei opetettu 1970-luvulla venäjää, mutta sen vaihtoehto oli latina. Olen myöhemmässä elämässäni hyötynyt sekä latinan että ruotsin kielen taidosta.