Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto merkitsi odotetusti Näsinkallion rampit vain tiedoksi ja jätti vain varaumat liittymille. Ainakin tässä vaiheessa näyttää siltä, ettei valtuustokäsittelyä tarvita, sillä ramppien pois jättäminen alentaa kustannuksia ja valtio on vahvistanut, että se maksaa 33 prosenttia nykyisestä kuluarviosta. Olen tyytyväinen siihen, että valtuuston linjaus piti, olkoonkin, että demarit yrittivät luistaa yhdessä tehdyistä päätöksistä. Jäämme odottelemaan YVA-prosessin johtopäätöksiä, joiden pitäisi tulla lähiviikkoina.
Tiistai-illan asukasilta Pohjois-Hervannan koululla oli kerännyt vain kaurallisen asukkaita yli-ilmastoituun koulun liikuntasaliin, joka näyttäisi olevan pikaisen energiaremontin tarpeessa. Alvarit tekivät Ari Hyvärisen suulla tärkeän esityksen ns. Herukka-ulkoilureitin (Hervanta-Rusko-Kaukajärvi) avaamisesta. Siinä kannetaan huolta yhtenäisten viherreittien varaamisesta kaavoihin, ennen kuin rakentaminen ehtii viedä pohjan niiltä. Tilaisuudessa keskusteltiin myös työuupumuksesta ja vanhustenhoidon tilanteesta. Esko Vuoriston Hervantajärven kaavaan liittyvistä näkemyksistä ehdimme myös keskustella.
Torstaiaamuna vedän junassa juoman väärään kurkkuun, kun luen Hesarin juttua professoriehdokkaista eduskuntavaaleissa. Siellähän on minun nimeni kovassa herraseurassa. Nimikkeen perästä on tipahtanut pois lyhenne ma., määräaikainen. Pätevyys kyllä on vakituisiin professuureihin, mutta pysyvää vakanssia ei. Toivottavasti Tampereen yliopisto vakinaistaa edes dosentti- ja professoritasoiset tohtorinsa, jos ei muita.
Lapset yllättivät maanantaiaamuna 30-vuotishääpäiväonnitteluilla Aamulehdessä. Kuva on herättänyt hilpeyttä tuttavapiirissä: Paulia Marx-partoineen on harva tunnistanut. Meillä piti olla maalaishäät Sotkamossa, mutta ne peruuntuivat pikkuveljeni sairastuttua syöpään. Niinpä matkasimme vihille Suomenniemen pappilaan kirkkoherra Heikki Palmun kotiin ystäviemme Peräkylien kanssa. Hääasumme olivat yksinkertaiset, slaavilaistyyliset pellava-asut. Minä olisin halunnut ruiskukkakimpun, mutta sitä ei lokakuun alussa saanut. Siihen aikaan lempikukkaani ei oltu vielä omittu poliittiseen käyttöön. Ehdotin nyt Paulille, että veisimme I & P 30v-lukon Patosillan kaiteeseen juhlapäivän kunniaksi, saapa nähdä, milloin tämä toive toteutuu.
Minuun on iskenyt teatterikärpänen: olen käynyt Työviksessä Eilan ja Rampen ja Parasta ennen-näytännöissä ja todennut, että nauru voimaannuttaa ihmeesti. Tänään lähdemme juhlistamaan hääpäiväämme musiikkiteatteri Palatsin Ava ja Frank -näytökseen.