Hyvät valtuutetut, virkahenkilöt, median edustajat ja yleisö lehterillä ja radioiden äärellä.
Takanamme on vuoden 2012 ja valtuustokauden 2009–2012 viimeinen valtuuston kokous. Tänä vuonna valtuusto on kokoontunut 13 kertaa, kuten kahtena edellisenäkin vuonna. Tilastojen mukaan kokoukset ovat tänä vuonna kestäneet ennen tämän päivän kokousta yhteensä 45 tuntia 59 minuuttia (viime vuonna vastaava luku oli 51 tuntia 46 minuuttia ja kaksi vuotta sitten 53 tuntia 09 minuuttia ja kolme vuotta sitten vuonna 2009 71 tuntia 23 minuuttia). Valtuustokauden loppua kohde aikana kokoukset ovat lyhentyneet ja puheet napakoituneet. Keskimäärin kokoukset kestivät tänä vuonna 3 t 49 minuuttia (ennen tämän illan kokousta). kun edellisvuonna niiden kesto oli 4 t 36 minuuttia, vuonna 2010 4 t 11 min ja vuonna 2009 5 h 36 min.
Kuten aiemminkin olen todennut, puheenvuorojen pituuksien leikkaaminen varsinaisten puheenvuorojen osalta viidestä kolmeen minuuttiin ja repliikkipuheenvuorojen osalta kahdesta yhteen minuuttiin näkyy näissä luvuissa positiivisella tavalla. Vaikka tänään hyväksymämme valtuuston työjärjestys mahdollistaa paluun viiden minuutin puheenvuoroihin, toivon, että seuraajani harkitsisi 3 minuutin aikarajoissa pysymistä. Kokemukseni mukaan puheenvuorojen leikkaaminen on parantanut valtuuston keskustelukulttuuria, edistänyt vuoropuhelua ja spontaanien puheenvuorojen käyttämistä.
Arvioin jo kaksi vuotta sitten tilastotietojen perusteella ns. hallitus-oppositio – asetelman loiventumista. Kyselytunteja on ollut tänä vuonna ollut ainoastaan 5, kun niitä edellisen vuoden aikana pidettiin 6 ja vuonna 2010 9. Äänestyksiä on radikaalisti vähemmän kuin edellisinä vuosina (19 vrt. 38 kpl v . 2011, 59 kpl v. 2010 ja 60 kpl v. 2009). Suurelta osin tätä selittää äänestysten väheneminen talousarviokokouksessa.
Vaalivuosi selittänee sen, että valtuustoaloitteita jätettiin enemmän kuin edellisinä vuosina (59 kpl ennen 10.12. kokousta; vrt. 51 kpl v. 2011, 53 kpl v. 2010 ja 39 kpl v. 2009). Toivon, että valtuustoryhmät vahvistaisivat ryhmäaloitteiden tekoa henkilökohtaisten aloitteiden vaihtoehtona.
Tiedonantotilaisuuksia järjestettiin kuluneena vuonna yksitoista kuten edellisenä vuonnakin, mutta kaksi kertaa enemmän kuin valtuustokauden alussa. Tulevalla valtuustokaudella tiedonantotilaisuuksille saadaan nykyistä selkeämpi status.
Tällä valtuustokaudella olemme tehneet monia muutoksia valtuuston kokouskäytäntöihin. Sähköinen kokouskäytäntö on jo vakiintunut osa valtuustotyöskentelyä. Viime vuoden alussa toteutettu kokouspäivän siirto keskiviikolta maanantaille on ollut pääsääntöisesti hyvä ratkaisu, sillä valtuutetuille ja valtuustoryhmille jää nykykäytännössä tuntuvasti enemmän aikaa lista-asioihin perehtymiseen ja päätöksenteon valmisteluun kuin aiemmin. Totta on kuitenkin, että kaupunginhallituksen jaostojen jäsenille maanantaista muodostuu väistämättä superkokouspäivä.
Tilaaja-tuottaja – malliin siirtymisen yhtenä tavoitteena oli valtuuston vallan lisääntyminen sitä kautta, että tilaajalautakuntien jäseninä on valtuutettuja tai varavaltuutettuja ja niitä johtavat apulaispormestarit. Apulaispormestarit profiloivatkin hyvin lautakuntiensa toimintaa. Olen ollut huolissani valtuuston roolin kaventumisesta pormestarimallin myötä: kaupunginhallituksesta on tullut – professori Aimo Ryynästä siteeraten – ”pikkuvaltuusto”, jossa pieni ydinjoukko tekee suuret linjavedot. Haluan muistuttaa siitä, että valtuusto on edelleen Tampereellakin ylin päättävä luottamuselin ja instituutio, jonka vallan säilyttämisestä on pidettävä huolta.
Kulunutta valtuustokautta on luonnehtinut taloustilanteen uudelleen kiristyminen. Kaupunkilaisten palvelutaso on pyritty säilyttämään nykytasolla ja jopa hieman parantamaankin sitä. Kuitenkin tämän hintana on ollut palveluverkon keskittäminen ja erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen väheneminen alueilla. Tämä kehitys ei palvele kaikista huono-osaisimpia kaupunkilaisia, joilla ei ole aina varaa edes bussilippuun. Tampereen kaupungin toimintamenojen kasvu selittyy pitkälle sosiaali- ja terveysmenojen kasvulla. Menestyäkseen kaupunki tarvitsee jatkuvaa kehittämistä. Tällä kaudella on viety aktiivisesti eteenpäin isoja kaupunkikehityshankkeita, jotka toteutuessaan edistävät Tampereen kestävää kasvua.
Kuluneen syksyn vaalikeskusteluissa asetettiin mielestäni virheellisesti vastakkain suuret investoinnit, kuten Rantaväylän tunnelihanke, ja käyttötalousmenojen kasvu. Tampereen kaupunki on sitoutunut ottamaan vuoteen 2030 mennessä vastaan puolet koko kaupunkiseudun väestönkasvusta. Selviämme tästä haasteesta taloudellisesti ja ekologisesti vain tiivistämällä rohkeasti kaupunkirakennetta: rakentamalla Ranta-Tampella, Santalahti, ratapihan alue ja täydentämällä Tammelan kaupunginosaa ja muita kaupunginosia. Tämän lisäksi tarvitsemme sujuvan joukkoliikenteen joka perustuu sekä raide- että bussiliikenteeseen niin kaupungin sisällä kuin koko seutukunnan alueella.
Haluan kiittää valtuutettuja kuluneesta valtuustokaudesta. Olemme istuneet valtuuston kokouksissa tällä nelivuotiskaudella tämä ilta mukaan lukien yli 220 tuntia. Kokouksiin valmistautumisineen ja muine edustuksineen eri luottamushenkilötasoilla se on huomattava satsaus teiltä kaikilta. Tästä syystä on perusteltua, että kokouspalkkioita tarkastetaan nyt ensimmäistä kertaa vuoden 2005 jälkeen.
Kiitos myös tuestanne ja luottamuksestanne, jota olen saanut puheenjohtajana kokea koko tällä 4-vuotiskaudella. Erityisesti haluan kiittää valtuuston varapuheenjohtajia Marjatta Stenius-Kaukosta ja Elina Sireniä, jotka ovat kantaneet kanssani vastuuta puheenjohtajuudesta tässä salissa ja tämän salin ulkopuolella. Kiitän myös pormestari Timo P. Niemistä, apulaispormestareita ja valtuustoryhmien puheenjohtajia hyvästä yhteistyöstä. Tämä kokous on sekä pormestari Niemisen että varapuheenjohtaja Marjatta Stenius-Kaukosen pitkän luottamushenkilöuran viimeinen valtuuston kokous. Myöskään valtuutettujen Elli-Maija Ahola, Hellä Asumaniemi, Jari Heikkilä, Terttu Koskela, Mikko Kriikku, Reijo Kulmala, Joonas Lepistö, Sanna Ojanen, Niina Rissanen ja Pauli Ruoholahti eivät jatka enää valtuutettuina tai varavaltuutettuina valtuustokauden nyt päättyessä. Kiitokset teille kaikille työstänne Tampereen kaupungin hyväksi.
Lisäksi haluan kiittää hyvää hallintoa ja virkahenkilöiden hyvää valmistelutyötä. Erityisesti haluan kiittää tämän pöydän takana istuvia henkilöitä (Jouko Aarnio, Tuire Nyyssönen, Merja Mäkinen ja Tiina Kyöttilä-Vettenranta) korvaamattomasta avusta puheenjohtajan työssä. Ilman teidän apuanne kokoukset eivät sujuisi. Kiitokset myös tekniikan väelle, virastomestareille ja keittiöhenkilökunnalle hyvinvoinnistamme huolehtimisesta.
Kiitos median edustajille kokousten aktiivisesta seuraamisesta. Olemme pyrkineet pitämään paitsi varsinaiset kokoukset, myös tiedonantotilaisuudet avoimina tiedotusvälineille. Medialla on tärkeä rooli ja vastuu ei vain päätöksenteon sisältöjen vaan myös niiden prosessien totuudenmukaisessa kuvaamisessa. Olemme runsaan vuoden ajan kokeilleet myös valtuustonkokousten suoria lähetyksiä, toivon, että niiden jatkuminen turvataan myös tulevalla valtuustokaudella.
Kiitokset myös aktiiviselle yleisölle lehterillä ja radioiden äärellä.
Toivon, että mahdollisimman moni valtuutettu pääsee osallistumaan valtuuston joulujuhlaan ensi perjantaina. Toivon teille kaikille levollista Joulun aikaa ja voimia tulevalle vuodelle. Lopuksi voisimme jokainen toivottaa vieruskavereillemme kädestä pitäen hyvää Joulua.