Kaupunginhallituksen suunnittelukokous on toimielin, joka aloitti toimintansa tämän vuoden alussa. Se koostuu kaupunginhallituksen jäsenistä ja kokoontuu kerran kuukaudessa ottamaan kantaa isompiin linjausasioihin. Eilisessä kokouksessa esityslistalla oli mm. kaupungin elinkeinopolitiikan toteuttamisen ja modernin raitiotien suunnittelun linjaaminen. Yksi uuden toimielimen valuvioista on selkeiden päätösponsien puuttuminen päätösesityksistä, vaikka ne on kyllä luettavissa esittelytekstin rivien välistä. On tietysti tärkeää, että luottamushenkilöt pääsevät linjaamaan asioita, mutta sen on tapahduttava valmisteltujen esitysten pohjalta. Kukaan ei kiellä tarjoilemasta erilaisia vaihtoehtoja.
Kaupunkiraitiotiepykälän kohdalla esillä oli kolme asiaa. Ensinnäkin suunnittelukokouksen odotettiin ottavan kantaa, tapahtuuko kaupunkiraitiotien suunnittelu kaupungin länsiosaan Pispalan valtatietä vaiko Paasikiventien kautta. Toiseksi jonkunlaista signaalia odotettiin siihen, millaiseen toteutus- ja rahoitusmalliin jatkosuunnittelu perustuu. Ja kolmanneksi oli tarpeen tarkistaa hankkeen aikataulu.
Linjauksen osalta virkamiesvalmistelu oli päätynyt Pispalan valtatie-vaihtoehtoon. Tätä ratkaisua puoltaa ennen muuta käyttäjävolyymi. Kokouksessa myös toinen vaihtoehto sai kannatusta, mutta koska linjauskysymys jakaa varmasti jokaista valtuustoryhmää, päädyttiin siihen, että kuullaan vielä lähemmin valtuustoryhmien kantoja ja palataan parin viikon kuluessa asiaan. Olen itse ollut Paasikiventien linjauksen kannalla ennen muuta Särkänniemen tavoitettavuuden vuoksi, mutta vaikuttaa siltä, että enemmistö omasta valtuustoryhmästäni on toista mieltä. Eilistä keskustelua kuunnellessa syntyi vaikutelma, että yksityisautoilua ei haluta Pispalan valtatiellä rajoittaa, mikä saattaa luoda paineita rantavaihtoehdolle.
Toteutus- ja rahoitusmallista ei eilisessä kokouksessa ollut edellytyksiä päättää, asiasta tarvitaan lisäinformaatiota. Esillä on ollut tilaajavetoinen yhteistyömalli ja infra-PPP (Public Private Partnership) –kalustoyhteistyömalli, mutta muitakin mahdollisuuksia vielä punnitaan.
Kolmas ja tärkein asia liittyy kaupunkiraitiotien suunnittelun ja toteutuksen aikatauluun. Valtuustoryhmien välisissä neuvotteluissa on ollut esillä ajatus, että kaupunginvaltuusto päättäisi hankkeen toteutuksesta keväällä 2014 ja tavoitteena olisi kaupunkiraitiotien ensimmäisen vaiheen (esim. Hervanta-keskusta) ottaminen liikennöintikäyttöön vuonna 2018. Näistä periaatteista ainakin nelosten koalition neuvottelijoilla on ollut yhtenäinen kanta, mutta varmasti myös näiden ryhmien sisällä on vielä neuvoteltavaa. Tämä aikataulu on jatkovalmistelun pohjana.
Ratikan jatkosuunnitteluun otetaan lähemmin kantaa kahden viikon kuluessa kaupunginhallituksessa, jolloin päätämme paitsi linjasta myös aikataulusta ja mahdollisesti myös toteutus- ja rahoitusmallista.