Keskustelu Suuresta yhteiskunnasta vaikuttaa varsin kaukaiselta Tampereen horisontista, mutta uusyhteisöllisyyden teemat eivät ole lopultakaan kovin kaukana kunnallisesta päätöksenteosta. Muutama viikko sitten käsittelimme kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa luonnosta tulevaisuuden palveluverkosta. Pyrkimyksenä on keskitetty palvelurakenne ns. monipalvelukeskuksissa, jotka sijaitsisivat kaupungin keskustassa ja aluekeskuksissa. Lähipalvelupisteeseen olisi tarkoitus keskittää ryhmätoimintaa, vapaaehtoistyötä, yksityisiä palveluja, matalan kynnyksen neuvontaa ja yhteisöllisiä tiloja. Huoleni heräsi, kun tässä vaiheessa oli vielä epäselvää, mitä julkisia palveluja tarjottaisiin näissä palvelupisteissä. Meilläkin on vaarana, että paikallisyhteisöt ”orpoontuvat”, kuten professori Hannu Katajamäki Vaasan yliopistosta on väittänyt. Pidän kuitenkin tilaajajohtaja Hakaria enemmän ”good society”-miehenä ja ”sinisenä demarina” kuin ”big societya” kannattavana ”panaisena konservatiivina” ja luotan, että terveiset julkisten palvelujen säilyttämisestä alueilla menivät jatkosuunnittelun pohjaksi.
Pidin äskettäin luentoa suurelle joukolle sosiaalityöntekijöitä yhteisösosiaalityöstä. On harmillista huomata, kuinka yhteisöllinen ote on kadonnut suomalaisesta sosiaalityöstä yhdyskuntatyön tulisielujen eläkkeelle siirtymisen myötä. Tampereella sosiaalityöntekijät Jukka Vinnurva ja Ritva Heikkilä olivat aikoinaan perustamassa Hervannan aluetoimistoa ja toteuttamassa yhteisöllistä työotetta alueella. Onneksi sentään sosiaalityöntekijä Paula Joupin perustama Mansikkapaikka on yhä olemassa ja täyttää pian 20 vuotta. Kun alueelliset sosiaaliasemat on ajettu alas, sosiaalityö on keskittynyt suuriin yksikköihin keskustan läheisyyteen. Soten myötä palvelut ovat vaarana karata vielä etäämmälle.
Tilaajajohtajan luonnoksessa puhutaan viisaasti tilojen yhteiskäytöstä: järjestöt, yritykset, kaupunki ja toivottavasti seurakuntakin voisivat palvella kuntalaisia saman katon alla. Setlementtiasuntojen uudella toimitusjohtaja Kimmo Röngällä on hieno visio kokonaisista yhteisöllisistä asuinkortteleista, joissa olisi tarjolla myös lähipalveluita alueen asukkaille. Tällainen konsepti olisi hyvä vastalääke harvenevalle palveluverkolle, mutta tietysti silloinkin yhteistyössä kunnan kanssa.