Tampereen raitiotiekeskustelussa on yllättävän vähälle huomiolle jäänyt yksi sen tärkeimmistä vaikutuksista. Ratikka lisää tasa-arvoisia liikkumisen mahdollisuuksia Se on esteetön kulkuneuvo, ja helpottaa ikäihmisten, vammaisten, lasten ja nuorten, ylipäätään kaikkien autottomien ihmisten liikkumista kaupungissa. Ratikkaan pääsee esteettömästi huonojalkainenkin rollaattorin tai pyörätuolin kanssa, tai lastenvaunuja työntävä äiti tai isä. Ja kulku on tasaista ja turvallista. Myös maahanmuuttajien kannalta ratikka on selkeä ja helposti opittava joukkoliikenneväline. Raitiotietä toteutettaessa tuleekin ottaa niin vammaisneuvosto kuin eläkeläisten ja lasten ja nuorten edustajat sekä maahanmuuttajat kumppaneiksi liikenteen, pysäkkien ja vaunujen yksityiskohtia suunniteltaessa. Siellä on arjen asiantuntemusta parhaimmillaan.
Raitiotie palvelee Tampereen isoissa lähiöissä, kuten Hervannassa ja Hallilassa sekä Lielahdessa ja Lentävänniemessä asuvia. Myöhemmin rakennettavat linjat palvelevat Linnainmaalla, Hatanpäällä, Härmälässä, Peltolammilla, Vuoreksessa ja naapurikunnissa Pirkkalassa ja Ylöjärvellä asuvia. Se että kaikkia asuinalueita ei saada ensimmäisen reitin varrelle, ei ole peruste olla rakentamatta ratikkaa. Mutta sen tavoitteen allekirjoitan, että muita alueita palvelevia runkobussilinjoja pitää kehittää ratikan rinnalla.
Tärkeä tasa-arvoa lisäävä vaikutus on sillä, että ratikalla pääsee nopeasti isoihin työpaikka- ja palvelukeskittymiin, kuten Taysiin ja yliopistokampuksille. Taysissa käy töissä 5000 ihmistä ja päivittäin lähes saman verran asiakkaita, tulevaisuudessa vielä paljon enemmän. Yliopistoissa ja ammattikorkeakoulussa opiskelee 35 000 opiskelijaa ja tuhansia tutkijoita ja muuta henkilöstöä. Kampusten merkitys vain kasvaa Tampere 3:n myötä.
Raitiotien pysäkkien läheisyyteen ollaan kaavoittamassa paljon asuntoja. Se lisää asumisen vaihtoehtoja hyvän joukkoliikenteen vaikutusalueella, mikä parantaa kaupunkilaisten mahdollisuuksia käyttää esimerkiksi keskusta palveluja.
Ymmärrän, että varsinkin taloudellisesti vaikeina aikoina isot investoinnit herättävät huolta siitä, että raha olisi poissa palveluista. Valtuutettuna ja entisenä valtuuston puheenjohtajana tiedän, että näin ei ole. Ratikka rakennetaan lainarahalla, jota ei voi käyttömenoihin ottaa. Mutta kaupunkia kehittäviä ja sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä investointeja meillä ei ole varaa olla tekemättä.
Irene Roivainen Kaupunginvaltuutettu (vihr) Sosiaalineuvos
(Kirjoitus on julkaistu pienin muutoksin Aamulehdessä 23.10.2016)