Blogi

Maanantaina julkaistun kokousraportin jälkeen on tapahtunut paljon. Tiistaina soitti Aamulehden toimittaja, joka kertoi, että toisin kuin olin väittänyt puheenvuorossani, palkkioita olikin korotettu 2012. Kerroin, että meille jaetussa kokousmateriaalissa oli lähinnä palkkiovertailuja suhteessa muihin suuriin kaupunkeihin, ei dokumentteja aikaisimpiin päätöksiin.

Valmisteluryhmä oli toiminut siinä käsityksessä, että korotukset oli tehty kahdeksan vuotta sitten. Kun asiaa ryhdyttiin tarkastamaan, kävi ilmi, että pormestarin ja apulaispormestareiden palkkoja oli korotettu vuonna 2008, mutta ei kokouspalkkioita. Ja vuonna 2012 oli korotettu kokouspalkkioita, mutta ei pormestarin ja apojen palkkoja. Vuodet olivat muistikuvissa menneet sekaisin.

Valmisteluryhmä julkaisi eilen mielipidekirjoituksen, ohessa alkuperäinen versio. Valmisteluryhmän pj esitti viimeisen virkkeen poistamista, itse allekirjoitan sen edelleen. Vaikka päätös perustuu vertailuun suurten kaupunkien välillä, valmisteluprosessissa korotuksia on arvioitu suhteessa vuoteen 2008 eikä 2012. Siksi on tärkeää, että päätös käydään vielä uudelleen läpi, ja valtuustoryhmissä arvioidaan, pitääkö aikaisempi päätös vai onko syytä toimia toisin. Näin toimii hyvä hallinto ja demokraattinen päätöksenteko.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 20.2.-17 korottaa luottamushenkilöiden palkkioita ja palkkoja. Valtuustoryhmiemme valtuuttamina osallistuimme asian valmisteluun kahdessa kokouksessa, joista ei maksettu palkkioita.

Aamulehti uutisoi 21.2.-17 ”Valtuusto nosti päättäjien palkkioita väärin tiedoin”. Väite pitää osittain paikkansa. Valmisteluryhmän virkahenkilöiden kanssa valmistelema pohjaesitys perustui pääosin muiden suurten kaupunkien palkkioiden vertailulukuihin (Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku ja Oulu). Tiedossamme oli, että ainakin osassa niitä harkitaan myös korotuksia kokouspalkkioihin.

Keskustellessamme aikaisemmista palkkioiden/palkkojen korotuksista, yhteisenä käsityksenämme oli, että edellisistä korotuksista oli kahdeksan vuotta (2008). Valmistelussa mukana olleet virkahenkilöt eivät korjanneet virheellistä käsitystämme eivätkä maininneet edellisen korotuksen tapahtuneen 2012. Meille toimitetussa esittelymateriaalissa ei ollut myöskään vuosien 2008 ja 2012 päätöspöytäkirjoja.

Viime syksynä käyttöön otettu esityslistajärjestelmä on varsin minimalistinen, eikä se ehkä riittävän hyvin esittele päätöksenteon historiaa, tässä tapauksessa se olisi ollut eduksi valmistelulle.  Niinpä viime valtuustonkokouksen esityslistassa ei tämän asian esittelyn yhteydessä ole viitattu aikaisempiin palkkioiden korotuksiin, joten päätös on muodollisesti pätevä. Haluamme kuitenkin valmisteluryhmän jäseninä jälkikäteen todeta, että olemme tehneet valmistelua joiltakin osin puutteellisin tiedoin ja esitämme, että asia valmistellaan uudelleen kaupunginhallituksessa kaupunginvaltuustolle.

Valmisteluryhmän puolesta

Seppo Salminen pj (sd)

Timo Hanhilahti (kesk.)

Irene Roivainen (vihr.)

 

Luottamushenkilöiden palkkioita ei ole korotettu kahdeksaan vuoteen. Tarkoitus oli tarkistaa palkkioita neljä vuotta sitten, mutta ilmeisesti kuntavaalien läheisyys vaikutti silloin siihen, että esitys ei mennyt läpi. Nyt valtuustoryhmät nimesivät valmisteluryhmän valmistelemaan asiaa, ryhmä koostui valtuutetuista, jotka eivät ole enää ehdolla kevään kuntavaaleissa. Ryhmän puheenjohtajana toimi Seppo Salminen (sd.), mukana olivat myös Riitta Koskinen (kok), Timo Hanhilahti (kepu) ja allekirjoittanut, myös valtuuston puheenjohtajisto oli asiassa kuultavana. Valmisteluryhmä kokoontui kaksi kertaa, emme saaneet kokouspalkkioita, vaan teimme töitä kahvipalkalla. Teimme valmisteluryhmässä mm. vertailua muiden suurten kaupunkien palkkioihin, eli ei tämä esitys ole tuulesta tempaistu. Päätoimisten luottamushenkilöiden kohdalla olemme pyrkineet siihen, että palkkiot ovat linjassa johtavien virkahenkilöiden palkkojen kanssa. Tältä osin tärkeänä vertailukohtana on ollut Helsinki, joka siirtyy pormestarimalliin kesäkuun alussa. Siellä esitetään pormestarin palkaksi 14 000 e ja apulaispormestarin palkaksi 10  000 euroa. Pormestarin palkkaan ei Tampereella esitetä korotusta,  esittäessämme apulaispormestareiden palkkojen korotusta 7500 euroon emme kuitenkaan esittäneet tämän lisäksi Helsingin tapaan kokouspalkkioita (Helsinki: pormestari 2000 e/ kk ja apulaispormestari  2500 e/kk). Vertailun vuoksi totean vielä, että Helsingissä kaupunginvaltuuston puheenjohtajan  vuosipalkkio on 10 450 e, eli meidän esityksemme 8000 e on varsin maltillinen. Hyvä on myös muistaa se, että niin valtuuston puheenjohtaja kuin pormestarikunta osallistuvat paljon erilaisiin edustustilaisuuksiin varsinaisen työajan ulkopuolella. Jo ennen kokousta oli tiedossa, että ainakin vasemmistoliitto ryhmänä on päättänyt olla esitystä vastaan.  Pidän tätä valitettavana, koska myös tällä valtuustoryhmällä oli edustus valmisteluryhmässä, jonka esitys oli yksimielinen.

Vaikka palkkioilla ei rikastu, ovat ne tärkeä tunnustus tehdystä työstä. Luottamushenkilöt maksavat myös tuplaverot palkkioistaan.

Valtuuston äänestyksessä pohjaesitys voitti selvin luvuin, hyvä ja rohkea päätös!

Hiukan olen ihmetellyt sitä, että hallintosäännön uudistus ei valtuustossa tai ryhmien välillä ole herättänyt suurempaa keskustelua. Ehkä se johtuu siitä, että isoimmat muutokset linjattiin jo edellisellä kierroksella, kun pormestarin valtaa siirrettiin konsernijohtajalle. Tämä uudistus jatkaa samalla linjalla, joskin vähäisemmin muutoksin.

Yleisenä kommenttina on kuitenkin sanottava, että olemme siirtyneet näillä uudistuksilla aika lailla erilaiseen pormestarimalliin kuin 2007. Me olemme nyt kaksipäisen kaupungin johtajuuden tiellä: pormestari vastaa poliittisesta ja strategisesta johtamisesta, konsernijohtaja viranomais- ja operationaalisesta johtamisesta.

Se voi olla hyväkin tie. Voidaan kuitenkin kysyä, onko tällainen jako käytännössä mahdollinen, vai johtaako se siihen, että konsernijohtaja tekee väistämättä myös strategisia linjauksia. Ehkä poliittiset ryhmätkin ovat tätä epäilleet, koska hallintosääntöön on otettu aika merkittävä kohta: Kaupunginhallitus tekee konsernijohtajan kanssa johtajasopimuksen – vaikka konsernijohtaja on pormestarin alainen.

On mielenkiintoista verrata Tampereen hallintosääntöä Helsingin uuteen hallintosääntöön. Helsinkihän siirtyy nyt myös pormestarimalliin, joka yleisesti ottaen on hyvin saman tapainen kuin Tampereen malli. Myös siinä, että siellä pormestari vastaa nimenomaan poliittisesta ja strategisesta johtamisesta ja kansliapäällikkö operationaalisesta johtamisesta.

Aika merkittävä ero on kuitenkin siinä, että kansliapäällikkö on Helsingissä määräaikainen virkamies. Valtuusto valitsee hänet 7 vuoden määräajaksi tehtäväänsä.

Toinen tärkeä ero on siinä, että valtuustolle on annettu Helsingissä isompi valta johtavien virkahenkilöiden valinnassa. Valtuusto valitsee kansliapäällikön lisäksi toimialajohtajat ja tarkastusjohtajan.

Olennainen ero on siinäkin, että apulaispormestarit – joita Helsingissä tulee olemaan neljä – ovat paitsi lautakuntien puheenjohtajia, myös kaupunginhallituksen jäseniä. Tätä olen kannattanut myös Tampereella, sillä se tekisi johtamisesta linjakkaampaa.

Esimerkiksi näistä asioista olisin suonut valmistelun yhteydessä laajempaa keskustelua. Samoin olisi voitu keskustella enemmän siitä, miten valtuuston valtaa voidaan lisätä. Esimerkiksi valtuuston puheenjohtajan roolia isojen asioiden, kuten kaupunkistrategian ja valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden valmistelussa voitaisiin korostaa. Myös kaupunkilaisten ja päättäjien vuoropuhelussa valtuuston puheenjohtajistolla voisi olla näkyvämpi rooli.

Mutta ehkä uudella valtuustolla on intoa palata mm. näihin asioihin.

 

 

 

 

Perusteellisen pähkäilyn jälkeen olen päätynyt siihen, etten jätä paikkani valtuustossa vielä nyt, vaan vasta toukokuussa. Tässä perustelut:

Toisin kuin oletin, lähes kaikki valtuutetut jatkavat kevääseen. Lehtitietojen mukaan ainoastaan kokoomuksen Riitta Koskinen on ilmoittanut jättävänsä paikkansa joulukuussa, toki Riitan seurassa olisi ollut mukava jäädä emeritaksi.

Vihreän valtuustoryhmän johto väittää tarvitsevansa osaamistani. Luulen, että liioittelevat, ryhmä toimii varmasti mainiosti ilman minuakin, mutta puhuivat ympäri.

Kunnallinen luottamustoimi on mandaatti palvella kuntalaisia vielä  yli valtuustokaudenkin kevään vaaleihin asti. Perustellusta syystä tehtävän voin jättää aikaisemminkin.

Työelämän epävarmuus ei vähene luottamuspaikan jättämisellä, vaikka poliittinen kokemus ei takaa myöskään varmuutta työyhteisössä. Huippuyliopistoon kuuluu myös korkeatasoinen opetus ja hyvä hallinto mukaan lukien reilu henkilöstöpolitiikka.

Kaupunginvaltuusto on tärkeä yhteisö, jossa voi kokea kumppanuutta ja solidaarisuutta  erimielisyyksistä huolimatta. Samaa henkeä toivoisin työyhteisöihinkin.

Valtuuston agendalla on kiinnostavia asioita hallintosääntöuudistuksesta Eteläpuiston kaavaan. Niihin voin vielä vaikuttaa.

Kädessäni on paperi, jossa kaupunginvaltuutettuja pyydetään marraskuun loppuun mennessä ilmoittamaan, mikäli he aikovat jättää paikkansa valtuustossa tämän vuoden lopussa. Vaalithan ovat poikkeuksellisesti vasta keväällä ja sitä myöten optio valtuustopaikkaan siihen asti. Kuntalaisten mandaatti valtuustopaikkaan on vuoden loppuun, sanokoon uusi kuntalaki mitä tahansa. Olen myös oman luottamushenkilöurani mitoittanut vuoden loppua ajatellen, kun en enää ole lähdössä ehdolle vaaleihin. Silti huomaan harkitsevani. Kun vuonna 1999 nousin varapaikalta valtuustoon ja seuraavissa vaaleissa sain yli 900 ääntä, oli urani nousukiidossa. Pian istuin kaupunginhallituksessa, pormestariehdokkaanakin, neljä vuotta kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ja vielä sen jälkeen kaupunginhallituksen 2.varapuheenjohtajana. Viimeiset kaksi vuotta olen lasketellut hallitusti poliittista uraani rivivaltuutettuna. PSHP:n hallituksen jätin puolitoista vuotta sitten, kun työtilanteeni kävi kestämättömäksi jäädessäni yksin vastaamaan valtakunnallisen sosiaalityön erikoisalakoulutuksen läpiviemisestä.

Ajattelin, että raskaan tuplaroolin sijasta keskittyisin pelkästään työuraani ja jatkaisin erikoisalaprofessuurissa eläkeikään asti. Yllättäen jouduin kuitenkin ajamaan erikoisalakoulutuksen alas, eikä työyhteisöni näytä taipuvan määräaikaisen professuurin jatkamiseen, vaan esittää minulle lähtöruutuun eli yliopistolehtoraatiin palaamista. Tällä työkokemuksella tätä en voi ymmärtää.

Mietin, onko kysymys ikään, sukupuoleen, tutkimukselliseen suuntautumiseen vaiko peräti poliittiseen taustaan liittyvästä syrjinnästä. Vai kaikesta tästä? En ole koskaan ajatellut tai pitänyt oikeana sitä, että pelkästään poliittisella kokemuksella pääsisi uralla eteenpäin, mutta ei poliittisen uran pitäisi myöskään olla este työuralla.  Vaikuttaa siltä, että kunnallispoliittinen kokemukseni on ollut pelkkä haitta ja rasite työurallani. Itse olen pyrkinyt toimimaan työyhteisössäni politikoimatta ja kollegoita kunnioittaen riippumatta heidän poliittisista mieltymyksistään. Tampereen kaupungin keskeisenä päättäjänä minulla on ilmeisesti ollut vääränlaiset verkostot. Yliopiston kolmas tehtävä – vaikuttaminen yhteiskunnassa – näyttää olevan kuollut kirjain aikana, jolloin sitä entistä enemmän tarvittaisiin.

Harkitsen vielä, jätänkö paikkani valtuustossa nyt vai jatkanko kevään vaaleihin asti.